Miirun talvi-ilo

Ulkona paukkuu - harvinaista kyllä - pakkanen. Vaihdan loskaiset nollakelit milloin tahansa kauniisiin pakkaspäiviin. Harmi vain, että tänne Etelä-Suomeen on luvattu plussa-asteita ja vesisadetta jo huomiseksi. 

Miirua ei oikeastaan kiinnosta, onko ulkona nolla vai miinus kymmenen, sataako lunta tai räntää tai onko satamatta. Talvi on sen mielestä mälsä vuodenaika, ulkoilut on muutamien minuuttien mittaisia, koska pidempään ei tarkene. Onneksi on kuitenkin tuo yksi aivan ihmeellisen ihana asia, josta Miiru voi nauttia täysillä näin talvikaudella: takka.

Pakkasilla takkaan sytytetään tuli joka ilta, ja sekös tälle kissaneidille sopii. Se on heti takkahuoneessa valvomassa toimenpidettä ja kun homma vaikuttaa sujuvan mallikkaasti, heittäytyy se lattialle nautiskelemaan takkatulen lämmöstä. 

Ja seuraava päivä se vasta ihana sitten onkin, sillä sen voi viettää takan juuressa, selkä takassa kiinni. Takka hohkaa lämpöä, ja niin hohkaa Miirukin. 

"Nyt on emäntä taas oikealla asialla, kun sai tuohon takkaan sytytettyä tulen. Voin tässä ihan kierähtää kiitokseksi."

"Niin, minun tehtäviinihän kuuluu myös laadunvalvonta näissä takka-asioissa. Sanoisin, että ihan mallikkaasti niistä on suoriuduttu." 

"Välillä pitää herätellä emännän tai isännän huomiota, jos meinaavat unohtaa takan kähjäilyn."

"Mutta sitten kun homma toimii, voin vain heittäytyä naatiskelemaan." 

"Ja tää on sitten ihan parasta näin talvisin. Saan loikoilla ihan koko päivän tässä takan juuressa. Välillä lämmittelen siinä tassujani, mutta parhaiten lämpö leviää koko kroppaan, kun olen selkä vasten takkaa."

Kommentit