Pipoparaati ja pari kauluria


Helmi-maaliskuussa minulla oli varsinainen pipotehdas käynnissä. Se sai alkunsa taitoluistelun EM-kisoista Espoossa. En ollut katsomassa kisoja paikan päällä, mutta seurailin niitä telkkarista ja kerran bongasin katsomosta jonkun katsojan, jolla oli ihana palmikkoneulepipo päässään. Totesin siinä samassa, että haluan myös itselleni palmikkoneulepipon. 

Eipä muuta kuin lankaostoksille. Lähin lankakauppa oli tuolloin Tokmanni ja sieltä löytyi muhkea 500 gramman kerä sopivan paksuista ja väristä lankaa (tosin 80% akryylia ja vain 20 % villaa, Nako Orenda). Siitähän saikin sitten useammankin pipon väkerrettyä, ja lisäksi pari kauluriakin. Lankaa on neljän pipon ja kahden kaulurin jälkeen vielä vähän jäljellä, mutta sen verran vähän, ettei ehkä riittäisi enää pipoon. Aikansa kutakin muutenkin, alkoi jo kyllästyttää tuo väri, ja pipojakin alkoi olla tarpeeksi. 

Pipo on kyllä siitä ihastuttava neulottava, että niitä riittää aina yksi yhtä mallia. Ei tarvitse tehdä paria niin kuin sukalle tai lapaselle. Ja pipomalleja löytyy vaikka kuinka paljon ja kuinka ihania. Peruspalmikkopipon ohjeita löytyy monestakin paikkaa. Minä käytin tätä: https://kotiliesi.fi/kasityo/neulonta/palmikkopipo-ohje/. Muiden palmikkopipojen ohjeet ovat Dropsista. 

Halusin kokeilla myös mohair-lankaa ja tehdä muhkean peruspipon. No, siitä kokemuksesta lisää alempana. 

Ensimmäisessä kuvassa alla kaikki tuotokset 500 gramman jättikerästä. Siitä jäi jäljelle vielä tuo pieni pallo. Siitä saisi tehtyä muutaman tupsun, jos näihin vielä sellaisen haluaisi lisätä. 
Vasemmanpuoleisen kaulurin yhdessä palmikossa kävi harmillinen virhe, kun yksi silmukoiden nosto tulikin tehtyä väärään suuntaan. 


Vihreä pipo on neulottu Novitan Tuuli-langasta viidellä kerällä yhtä aikaa. Tässä ohje: https://www.novitaknits.com/fi/i-m-so-mohair-pipo. Ohjeen mukaanhan se olisi ollut kokonaan 1o-1n-neuletta, mutta minua se alkoi kyllästyttää tuon alun jälkeen, joten vaihdoin tässäkin palmikoihin alkuresorin jälkeen. Silmukkamäärä täsmäsi sopivasti palmikkopipon ohjeeseen. 



Tämä lanka oli mielestäni aika kammottavaa neuloa, todella sähköista ja nuo monet säikeet ärsyttivät. Lisäksi synkkä väri ei miellyttänyt minua ollenkaan, ei neuloessa eikä sen jälkeenkään. Ihan itse olin kuitenkin nämäkin kerät ostanut, joten ihmettelen suuresti, miksi. Olin ostanut ne samaan aikaan kuin tuon ison vaaleanpunaisen kerän, joten olin kai ajatellut jotenkin yhdistää näitä ja tehdä vihreällä vaaleanpunaiseen pipoon jonkin raidan tai kuvion. 

Pinkistä piposta ja sen langasta tietoa alempana.  

Kerät kuin koiranpennut.
Vaati melkoista sinnittelyä saada tämä neulottua loppuun. Nopeaahan se oli, mutta kun lanka ja väri ei miellyttänyt ollenkaan.

Ei taida Miirukaan tykätä. 


Tehtailun ihan eka pipo. Miiru hyväksyi.

Peruspalmikkopipo ilman taitettua resorireunaa oli pipoista ensimmäinen. En ollut ihan varma, tykkäsinkö sen töpöstä reunasta, joten tein siitä toisen version pidemmällä resorilla. Tykästyin sitten kuitenkin siihen alkuperäiseen malliin ja se on ollut minulla ahkerassa käytössä.

Drops Designin Milena-pipo.

Ohje: Milena-pipo

Kauluri on myös Dropsin Milena, linkki ohjeeseen yläpuolella. 

Kauluri työn alla hiihtolomalla Tahkolla. 


Drops Designin Milena-mallin pipo ja kauluri.

Tämä malli on Drops Designin Cables and Berries.

Cabels and Berries -mallin ohje: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4688&cid=11

Postauksen alussa olleessa kuvassa olevan pinkin pipon neuloin Viking Garnin Mohrino-langasta. Langasta on todella herkullisia värejä, mikä minua ensisijaisesti houkutti. Toisena houkutti se, että tämä mohairin (50%), merinon (41%) ja polyamidin (9%) yhdistelmä on sen verran paksua, että yksi kerä riittää, toisin kuin Novitan Tuuli-mohairissa. 

Näistä itselleni uusista tuttavuuksista (mohair ja mohrino) tämä mohrino oli ehdottomasti suosikkini. Neuloin pipon nro 7 pyöröpuikoilla ihan siksi, että siitä minulta löytyi sopivan lyhyt pyöröpuikko kotoa. Minun käsialalla tuolla seiskalla piposta tuli hieman liian löysä eikä siten kovinkaan siisti. Jouduin myös päättämään pipon melko nopeasti parilla kerroksella, kun lanka uhkasi loppua. Siitä tuli kuitenkin tarpeeksi pitkä ja itse tykkäänkin enemmän tasalakisemmasta kuin nykyisin vallalla olevista hiippamalleista. Täytynee harjata pipo pörröisemmäksi, niin epätasainen neulos peittyy paremmin. 

Sen verran mukavaa tästä oli neuloa, että jonnekin mielen taka-alalle jäi kutittelemaan ajatus neuloa tästä neulepusero. Vaikkapa tällainen, mutta kenties oranssi-keltainen-väriyhdistelmällä: https://www.lankamaailma.fi/Neulepusero-Neoss-Mohrino/ekauppa/pY7340132/



 

Kommentit