Keinun katos ja pehmusteet

Silmä tottuu vaikka kuinka rumaan, varsinkin jos rumeneminen tapahtuu vähitellen. 

Näin juuri kävi pihakeinun katoksen ja pehmusteiden kanssa. Siitä olikin hujahtanut jo viisi vuotta, kun olin ommellut keinun pehmusteisiin uudet päälliset. En ollut alun alkaenkaan täysin tyytyväinen vanhojen päällysteiden väreihin, mutta silloin en malttanut odotella nettitilausta, vaan ostin käsillä olleesta valikoimasta vähiten huonon. Sunbrella-kangas on kyllä kiitettävästi kestänyt nämä vuodet, mutta vanhat värit eivät enää olisi sopineet yhtään uuden katoksen kanssa, ja niinpä myös pehmusteet päätyivät vaihtoon. 

Keinun harmaa, muovinen katos oli tosiaan nyt tullut tiensä päähän. Se oli ollut huono jo pari edellistäkin kesää, varsinkin likainen, mutta jollain lailla kasassa kuitenkin. En ole koskaan saanut otettua sitä talveksi pois, kun se on niin hankalaa: pitäisi saada kiskottua keinun osat irti toisistaan, jotta katoksen saisi pujoteltua pois. 

Aluksi katselin valmiita vaihtoehtoja, mutta ne olivat niin tylsiä, että päädyin ompelemaan katoksen itse. Olisi ainakin laajempi valikoima kuoseja. 

Valikoima olikin melkein liiankin laaja, vaikka rajasin hakuni yhteen ainoaan verkkokauppaan (Kankaita.com) ja ulko- taikka markiisikankaisiin. Pitkällisen pähkäilyn ja mallailun jälkeen päädyin kapearaitaiseen vaaleanpunasävyiseen markiisikankaaseen. Isona apuna valinnassa olivat hyvät kuvat verkkokaupan sivulla, varsinkin ne, joista näki, miltä kangas näytti oikeasti markiisissa tai pehmusteen päällisenä. 

Nyt kun tämä uusi katos on keinun päällä paikoillaan, olen varsin tyytyväinen valintaani. Vaaleanpunaisen ystävänä tämä näky ilahduttaa minua joka kerta. 

Kun olin saanut valittua katoksen kankaan, totesin siis, etteivät vanhat pehmusteet, tai niiden päälliset, enää käy. Niinpä aloin etsiä pehmusteisiin sopivaa kangasta. Valintaprosessi oli vähintään yhtä pitkä kuin katoskankaan kohdalla. En halunnut käyttää samaa tai liian samanväristä kangasta, ettei lopputulos olisi ollut liian tylsä, mutta joku yhdistävä sävy piti kuitenkin löytää. Lopulta päädyin Trooppiset lehdet -kankaaseen

Kuten kuvista voi havaita, taustapuoli on muuta kangasta, itse asiassa  yksiväristä keltaista markiisikangasta. Kun ensimmäisen kerran asetin pehmusteet paikoilleen keinuun näissä uusissa päällisissä, tuo keltainen ärsytti hieman silmääni, mutta nyt olen tottunut siihen ja tykkäänkin. Se piristää ilmettä mukavasti. Muistan etsineeni taustakankaaksi jotain raitamarkiisin raitojen väristä, mutta en löytänyt sopivaa vaaleanpunaista, lilaa tai oranssia, ja päädyin siksi lopulta keltaiseen. 


Katos ja pehmusteet ovat nyt olleet käytössä noin kuukauden verran. Tällä jaksolla on vettä tullut välillä runsaastikin, mutta markiisikatos on hoitanut hommansa hyvin eikä vesi ole tullut siitä läpi. Kuvat keinusta on otettu tänään, joten eivät nämä vielä näytä säästä kärsineiltä. 

Vanhan katoksen kohdalla iso ongelma oli siis sen pois saaminen. Halusin tähän uuteen katokseen jonkin näppärämmän tavan saada katos pois kuin keinun osiin purkaminen.  Päädyin lopulta tarranauharatkaisuun - enkä vähiten siksi, että minulla on tarranauhaa iso rullallinen kotona odottamassa käyttöä (ostettuna kesälomareissulla 2020 Killinkoskin Wanhan tehtaan tehdasmyymälästä - paikka, jonne haluan palata paremmalla ajalla). 

Tarranauha osoittautui hyväksi ja simppeliksi ratkaisuksi. Nyt katoksen molemmissa pitkissä reunoissa on keinun putkea varten tarranauhalla kiinnittyvä kuja. Koska tarranauhapätkä on niin pitkä, on se varsin hyvin kestänyt myös tähän astiset myrskytuulet. Ja syksyllä on sitten helppo ottaa katos pois keinusta. 



Tietenkään langanpätkiä en ole edelleenkään saanut leikattua pois. 

Tässä vielä keinu aiemmassa kuosissaan. Varsinainen monsteri se olikin loppuaikoina!


Saadakseni kankaan riittämään sekä katokseen, että pehmusteisiin oikeansuuntaisena, jouduin tilaamaan sitä tavallaan ylimääräisen pituuden verran. Niinpä kankaita riitti vielä sekä tyynyihin (markiisikangas) että terassien tuolien pehmusteisiin. 

Uudet päälliset


Vanhat olivat tällaiset aneemiset



Nämä pehmusteet eivät ainakaan vielä saaneet uusia päällisiä, mutta sohvaa piristävät uudet tyynyt. 

Markiisin reunaa kiertää polyesterinen vinonauha.
Voinpa sanoa, ettei tämänkään värin valinta ollut helppoa: :D 


Toivon, että nämä kestävät käyttöä vähintään saman viisi vuotta, mitä edelliset päälliset. Jos jotakin voisin (helposti) korjata näin jälkikäteen, niin tekisin katoksesta hieman leveämmän. Käytin mallina vanhaa muovikatosta, joka oli keinuun sopiva. Sopiva tämä uusikin on, mutta koska kangas on aiempaa huomattavasti kevyempää, tuuli heilauttaa helposti sen päädyt ylös katoksen päälle. Se on toki pieni haitta, mutta vähän levyempänä tätä ei ehkä tapahtuisi yhtä paljon. 








Kommentit