Kissan silmin on aina syksy

Miltä näyttää maailma kissan silmin? Sitä aloin miettiä, kun lueskelin John Bradshaw'n Kissan mieli -kirjasta kuvauksia kissan aisteista.

Kun ihmissilmissä on enimmäkseen värejä aistivia tappisoluja, on kissan silmissä pääosassa sauvasoluja mustavalkoista näköä varten. Niinpä kissa näkee erinomaisesti pimeässä, mutta haittapuolena kirkkaassa päivänvalossa se ei näe pienempiä yksityiskohtia. Kissat näkevät päivänvalossa ympäristönsä vain ylimalkaisesti. Voisiko tästä siis päätellä, että ne ovat päiväsaikaan ja kirkkaassa valossa muutenkin hieman likinäköisiä? Tosin niiden silmiä ei oikein ole luotu lähelle tarkentamiseenkaan. Liikkeen ne sen sijaan erottavat silmillään tehokkaasti, ja sehän onkin saalistajalle tärkeää.

Oletetun liki- ja kaukonäköisyyden lisäksi kissojen silmien väriskaala rajoittuu siniseen ja keltaiseen. Yritin hieman photoshoppailla ja poistaa kuvista muut kuin keltaiset ja siniset värit. Lisäksi vähän sumensin kuvista tuota kissojen näkemää puolta. Tiedä sitten, kuinka lähelle kissan aistimaa tämä osui, mutta tämän kokeilun perusteella kissojen näkemä maisema näyttää aika syksyiseltä läpi koko kesän.

Vasemmalla kuten ehkä kissa näkee pihamaan.

Näissä keväisissä kuvissa voi kissan puoliskoilla olla edelleen liikaa vihreää, mutta toisaalta keltainen on paikoitellen lähellä vihreää, ja sininen ja keltainen yhdessähän muodostavat vihreän. :)

Ja tässä kuvassa oikealla puolella kissan näkymä.

Valon määrää silmässä kissa säätelee pupillilla, kuten ihminenkin. Se ei kuitenkaan saa pupillia pieneksi pisteeksi, kuten me ihmiset, vaan ne menevät ohuiksi viiruiksi.