Kissa on peto

Niinhän se on. Suloinen, pehmoinen, kehräävä kotikissa on petoeläin. Saaliiksi kelpaavat jyrsijät ja pikkulinnut. 


Myös nämä meidän pörrökaverimme ovat ahkeria saalistajia. Miirulla on tapana tuoda saaliit näytille, ja useimmiten ne nautitaan terassilla. Mikäs siinä, jos saalis syödään siististi kokonaan, mutta usein jäljelle jää vähintään yksi sisäelin, olisiko pahanmakuinen sappi. Ja jos saaliiksi on saatu päästäinen, ei se maistu kissoille ollenkaan, onpahan vain nautittu saalistuksen riemusta. Niitä on sitten minun kiva kiikuttaa hännästä roikottaen kompostin taakse maatumaan. 


Miiru on itseoppinut metsästäjä, mutta se sitten opasti vuotta vanhemman kokemuksella Tupsun saalistuksen saloihin viime kesän alussa. Todistin tätä seuraamalla muun muassa tapahtumaa, jossa Miiru nappasi hiiren pensaasta Tupsun katsellessa vierestä ja antoi hiiren sitten Tupsun jahdattavaksi. Vielä toisinaankin käy niin, että Miirun terassille kantama saalis päätyy Tupsun jatkokäsittelyyn.


On käsittämätöntä, miten paljon jyrsijöitä meidänkin pihalta ja lähialueilta voi löytyä. Eihän niitä normaalisti - onneksi - missään edes näe. Myyrät tosin ennen jyräsivät pihamaalla niin, että aina keväisin koko piha oli ihan myllerretty. Sattumaa tai ei, mutta sen jälkeen, kun kissat aloittivat ulkoilunsa - ja saalistuksensa - on nurmikko pysynyt ehjänä.

Pikkulinnujen saalistamisesta en tykkää, mutta valitettavasti sitäkin sattuu silloin tällöin.

Tuttu aamuinen näky terassilla. 
 Tupsu ei tuo saaliita näytille, mutta muutaman kerran olen päässyt todistamaan sen saalistuksia. Usein ne ovat perinteisiä kissa-hiiri-leikkejä, joissa hiiri on välillä kissan suussa tai tassun alla, pääsee sitten juoksemaan hetken vapaana, kunnes päätyy taas kiinni. Julmaa leikkiä!

Tämä hiiri ei päässyt pakoon. (kuva otettu videopätkästä, siksi hieman epätarkka)
Välillä saalistus taas on supertehokasta, kerrasta poikki. Sellaista pääsin todistamaan mökkireissulla. Istuin mökin rappusilla ja Tupsu tassutteli luokseni. Päästyään alimmalle rappuselle jokin kiinnitti Tupsun huomion. Minä en luonnollisestikaan kuullut mitään. Nopea syöksy noin viiden metrin päähän, pysähdys mustikkavarpujen eteen, sekunnin parin valmistautuminen, hyökkäys. Saalis suussa Tupsu tyytyväisenä kipitteli saunan taakse nauttimaan herkkuaan. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että kun havahduin kuvaamaan tilannetta, oli se jo ohi ja saalis syöty.

Välillä saaliiksi käy pensaanlehtikin. 


Tupsun ensimmäisiä saaliita - ja tämäkin taisi olla Miirun tuomisia.

Kommentit