Meidän kissoista Miiru on se, jolle raksut toimivat houkuttimena älypeleihin ja jota pelit ylipäätään kiinnostavat. Aiemmin esittelin meillä jo reilun pari vuotta olleen pelin, joka edelleen jaksaa innostaa.
Tuo vanha peli on sijoitettu taktisesti ulko-oven läheisyyteen ja Miiru muistuttaa edelleen joka kerran talosta lähtiessäni, että raksuja pelilaudalle kiitos.
Tämä uusi peli tuli nyt yläkertaan. Enää ei yläkerrassakaan saa herkkuraksuja ilman pientä vaivannäköä. Alun perusteella pelissä on samanlaista klassikon ainesta kuin tuossa vanhassa. Tässä uudessa pelissä on lisäksi kaksi peliä samassa, sillä kun vekottimen kääntää toisin päin, löytyy sieltä nuo puupalikat ja pieni pallo rinkulaa kiertämässä.
Pallo on tosin jo muutaman kerran jotenkin onnistunut luiskahtamaan tuolta pois, mikä on melko huono juttu, sillä pallo on kooltaan tuollainen aika petollisen kokoinen, kurkkuun takertuva suupala. Niinpä pelin mustaa puolta ei pidetäkään esillä silloin, kun ihmisiä ei ole paikalla.
Videokin on tulossa lähiaikoina, siinä Miiru esittelee peliä käytännössä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ajatuksia?