Kurakatti-rapatassu

Vapun aatonaattona iski melkoinen takatalvi. Onneksi siitä on toivuttu, ja nyt vihdoin lämpimät säät hellivät meitä, ainakin vähän aikaa. 

Tuo lauantainen lumentulo oli jo hieman liikaa Tupsullekin, joka ei ihan pienestä syystä jää sisätiloihin. Talviseksi muuttunut maisema yhdistettynä kovaan tuuleen ja sekalaisen muotoisiin sadekuuroihin piti kissat pääasiassa sisällä. 

Tupsu on kuitenkin ikuinen optimisti, ja kävi aina välillä kokeilemassa onneaan - kuten yleensäkin huonolla säällä. Jospa keli olisikin jo parantunut... Näiltä tutkimusretkiltä palaa sisälle sitten mukavan rapainen kurakatti. 

Sekä kauniissa että huonossa kelissä on molemmissa puolensa. Kauniilla kelillä kissoja ei paljon näy, kun viihtyvät niin visusti ulkona. Sitten kun ne palaavat, ovat ne mukavan kuivia ja puhtaita. Huonolla säällä pääsen nauttimaan niiden seurasta enemmän, kun ovat enemmän sisällä - tosin Tupsu yleensä sisällä ollessaan vain nukkuu (lataa akkujaan) - mutta kun ulkona kuitenkin pitää aina välillä päästä käymään, saa sieltä sitten rapaisen kissan takaisin. 

Tai tarkennetaan nyt vielä, että rapaisena palaa Tupsu. Miiru-leidi osaa pysytellä sateensuojassa eikä tallustele mutaisissa paikoissa. Tai jos tallustelee, putsaa tassunsa hyvin ennen sisällepaluuta. Toki myös sen maavara on pitkäraajaisena ja lyhytturkkisena huomattavasti Tupsua korkeampi ja siksikin pysyy siistimpänä. 

Mutta rapaisia tai ei, ihania yhtä kaikki!



Kuten taustalla näkyvästä vihreydestä voi päätellä, tämä (ja ensimmäinen) kuva on viime syksyltä. 

Päästäisitkö tällaisen rapapeikon sisälle? No tietenkin!

Sateen uittama kissa. Ei ole turkki nyt pörhöllään.


Rapaiset tassut ja valkoinen matto. No, Tupsu kyllä putsaa tassunsa kiitettävän nopeasti,
ja valkoinen matto on pysynyt valkoisena.



Kommentit