Syksyisiä juttuja

Tämä ajankohta saattaa hyvinkin olla lempivuodenaikani. Pihan pensaista voi poimia marjoja paitsi pakkaseen niin aamupalan höysteeksi. Omenapuu puskee vihreitä omppuja. Metsä on pullollaan punaisia puolukoita (jos niitä vain jaksaisi poimia) ja ken sienistä tykkää, löytää niitäkin aarteita yllin kyllin. 

Eikä säähänkään tarvitse enää olla pettynyt. On ihan ookoo ja odotettavissakin, että on viileää ja välillä satelee. Jos sitten sattuukin aurinko paistamaan ja jopa lämmittämään, on se vain ilahduttava  yllätys. 

Ja sitten voi taas lämmittää takkaa. Siitä Miirukin tykkää. 

Ensimmäinen ämpärillinen poimittu. Mitäs näistä keksisi tehdä? 

Tuli hilloa ja omenapiirakka. Kaikki ämpärin omenat eivät vielä näihin kuluneet, joten pistin osan palasina pakkaseen ja osa jäi syötäväksi sellaisenaan. 

Ensimmäinen takanlämmitys kesän jälkeen sai Miirunkin kiinnostumaan. Tulta piti käydä ihmettelemässä kuono lasissa kiinni. Mahtoiko viikset meinata kärventyä vai mikähän tuli, kun tarkastettuaan syttymisen Miiru kaivautui takkahuoneen sohvan sisään. Niin juuri, sisään. Sohvan pohjassa on kissojen ihan oma-aloitteisesti tekemä aukko, josta pääsee kömpimään riippukeinumaiseen majaan sohvan sisälle.


"Tilanne näyttää hyvältä. Siirrynpä odottelemaan homman valmistumista vähän kauemmas."

Seuraavana päivänä takan kylki oli sopivan lämmin, ei enää liian kuuma, joten Miirun löysi odotetusti tästä sen takkakauden lempipaikasta.


Kommentit

  1. Ihania takkatulen lämmittämiä hetkiä teillä :) syksy on ylivoimaisesti myös minun lempivuodenaikani!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ajatuksia?