Roskat kiertoon

Osallistuin viime viikonloppuna kurssille, jossa ommeltiin pussukoita karkkipapereista ja sulatetuista muovipusseista. Karkkipaperipussukat ovat aina näyttäneet kovin kivoilta, kun olen katsellut niiden kuvia netistä. Niinpä innostuin menemään kurssille, kun sellainen tuli vastaan. 

Löysin kurssin ja ilmoittauduin sille ihan vuoden alussa - juuri kun kaikki jouluherkuttelut oli takanapäin ja olin heittänyt kaikki lukuisat syötyjen karkkien paperit roskikseen. En halunnut jatkaa samaa mässäilyä, joten joukkoistin karkkipapereiden keruun työkavereilleni, ja sainkin kokoon runsaan määrän raaka-ainetta. 

Karkkipapereiden käsittely pussukoiksi ei kyllä ollut yhtä hauskaa kuin miltä pussukat näyttävät. Ryppyisiä karkkipapereita on melkoisen mahdotonta saada siistin sileiksi. Välillä kokeilin silittämistäkin, mutta sekin lähinnä vain litisti paperit ryppyineen, ei oikonut niitä. Ja jos karkkipaperi sattui olemaan vähänkin muovisempi, kävi sille silittäessä melko köpelösti eli se kutistui ja kurtistui entisestään. 

Kenties karkkipapereiden käsittelyssä pussukoiksi on useampiakin eri tapoja. Tällä kurssilla liimasimme ne ensin keskikohdistaan lakanakankaalle, sijoitellen paperit hieman limittäin toistensa päälle. Sitten ne ommeltiin yhteen ja samalla tietysti myös kiinni kankaaseen. Päälle aseteltiin läpinäkyvä muovi (kristallimuovi tai vastaava), joka siksakattiin reunoistaan kiinni karkkipaperi-kangas-yhdistelmään. Ja näin saatu kangas ommeltiin sitten normaaliin tapaan pussukaksi. Ommellun pussukan kääntäminen oikein päin oli oma taiteen lajinsa, paperit kun repeilevät helposti muovin allakin. 

Ensimmäisen kurssipäivän jälkeen olin vahvasti sitä mieltä, että en varmasti tule koskaan tekemään näitä omin päin kotona, sen verran työläiltä tuntuivat. Kuitenkin jo samana iltana väkersin yhden pussukan (Dumle-pussukan) ja nyt viikolla olen tehnyt pari lisääkin. Jotain koukuttavaa näissä siis on! 

Saman kurssin toisena teemana oli muovipussien uudelleenkäyttö sulattamalla niitä yhteen ja ompelemalla näin saadusta uudesta "muovikankaasta" pussukoita. En oikein innostunut tästä, mutta kokeilin kuitenkin yhden pussukan verran tätäkin tekniikkaa. Sulatetuista muovipusseista tehdyt pussukat eivät ole kovin kestäviä, joten mieluummin taidan käyttää muovipussit ihan vain roskapusseina sen sijaan, että lyhyen uusiokäytön jälkeen heittäisin ne kuitenkin roskikseen. 

Kurssi sai aikaan sen, että nyt katson ihan uusin silmin kaikkia roskia! Esimerkiksi kissojen ruuista kertyy annospusseja melkoista tahtia ja olenkin niitä nyt keräillyt jo melkoisen pinon talteen. Lähiaikoina kokeilen, millaisen pussukan niistä saisi aikaiseksi. Monia muitakin ideoita on alkanut päässä muhia ja kaupassa katselen kaikkia pakkauksia uusiokäyttösilmällä. 

Viikonlopun tuotoksia. Sydänpussukka takarivissä on tehty sulattamalla muovipusseja. 

Tämän pussukan "kangas" on tehty muista poikkeavasti kontaktimuovien väliin. Halusin kokeilla, toimisiko kontaktimuovi tässä ja ainakin tekovaiheessa kontaktimuovi oli huomattavasti kivempi materiaali ja valmistustapa kuin irtomuovi. Paperit sai hieman sileämmäksi, kun ne liimasi kontaktimuoviin. Käyttökestävyydestä ei vielä ole tietoa. 


Melkein kaikkiin pussukoihin ompelin lisäksi vuorin, niin tähänkin.

Julia-pussukka. 


Muovipussipussukan sisäpuoli paljastaa, että pääraaka-aineena oli Esprit-muovipussi.

Tämä oli pussukoista ihan ensimmäinen, jonka tein. 

Siinäkin on vuori.

Tästä pussukasta tuli juuri sopivan kokoinen suklaalevyjen kätkemiseen, joten se on nimeltään suklaalevypussukka. :) 

Dumle-pussukka.

Ja sisäpuolelta. 
Kurssikaverini tekivät vaikka mitä ihania pussukoita viikonlopun aikana ja tässäpä lopuksi muutama näyte niistäkin. 





Kommentit