Kangashamstraukseni on päässyt siihen jamaan, että olen koko syksyn välttänyt kangaskauppaan menemistä. Sieltä kun kuitenkin tarttuisi mukaan kaikenlaisia ihania kankaita, jotka sitten vain täyttäisivät kotona kaikki kaapit odottamaan sopivaa inspiraatiota.
Kesällä tuli äidin kanssa puheeksi kangaspaljouteni, ja hän ehdotti, että tekisin hänelle tilkkutäkin. Tyrmäsin ajatuksen heti mielessäni ihan mahdottomana hankkeena, mutta niinpä vain tuossa noin kuukausi sitten eräänä sunnuntai-iltapäivänä päätin sittenkin kokeilla. Suurin motivaattori oli tosiaan päästä vanhoista kankaista eroon.
Tavoitteena oli päiväpeitto 120 cm leveään sänkyyn. Ensin ajattelin tehdä täkin isommista, n. 20x20 cm tilkuista. Kun sitten katselin kankaitani, totesin, että niistä ei niin isoina paloina tule ehkä kovinkaan nättejä paloja ja päädyin siksi pienempiin, 10 x 10 cm tilkkuihin. Tämähän lisäsi tilkkujen määrää huomattavasti. Kun isompia olisi riittänyt 117 tilkkua, tarvitsisin näitä pienempiä 468 kappaletta.
468 tilkkua leikattuna kokoon 11 x 11 cm. Väriskaalaa piti laajentaa mm. vihreään, kun punertavan ja pinkin sävyisiä kankaita ei ollut tarpeeksi. |
Tilkkujen leikkaaminen vei tietysti oman aikansa enkä sinä ensimmäisenä iltana ehtinyt ompelemiseen asti. Vähän sentään jo mallailin tilkkuja vierekkäin. Tässä vaiheessa vielä mietin, yrittäisinkö muodostaa tilkuilla jotain selkeitä kuvioita, mutta luovuin siitä ajatuksesta varsin nopeasti peläten, että sitten en saisi täkkiä koskaan valmiiksi.
Muutamaa iltaa myöhemmin Miiru pääsi jo tekemään ensimmäisen laaduntarkastuksen tekeleelle. Ompelin aina 18 tilkkua yhteen pitkäksi ketjuksi ja sitten nämä 18 tilkun ketjut sivuistaan yhteen.
Laitimmaisen rivin vielä ompelematta olleiden tilkkujen järjestys ei selvästikään miellyttänyt Miirua, sillä hän viskeli niitä luovalla tavalla hieman uuteen järjestykseen.
Näin projekti hiljalleen eteni. Jatkovaiheista lisää myöhemmin.
Oi kun kivan näköinen!!
VastaaPoista