Siirry pääsisältöön

Minkä ihanuuden joulupukki toikaan!

Olin haaveillut kuvioleikkurista vuodentakaisesta karkkipaperikurssista lähtien. Siellä pääsin nimittäin ensimmäisen kerran sellaista kokeilemaan - sitä ennen en edes ollut tiennyt sellaisen olemassaolosta. Koska nämä leikkurit ovat kuitenkin melkoisen kalliita, ja erikseen ostettavat stanssit myös parikymppiä kipale, en raaskinut tällaista ostaa, kun ajattelin käyttöni olevan kuitenkin melko vähäistä. 

No, joulupukki oli kuullut haaveiluni ja voitte ehkä kuvitella sitä iloni määrää, kun kuorin joulupapereista esiin Sizzixin BigShot-leikkurin. Ja taitaa olla niin, että leikkuri on yksi iso syy siihen, että tammikuussa en ehtinyt blogin pariin ollenkaan. 

Tajusin nimittäin, että noilla paksuilla stansseilla voi leikata myös kangasta ja että niistä löytyy tilkkumuotteja. Niinpä tilasin pari muottia ja kun vielä jostain blogista luin ja opin, että kankaan voi laittaa leikkuriin jopa kahdeksankertaisena, niin johan alkoi tilkkuja syntyä. Niinpä minä, joka vielä pari vuotta sitten olin täydellisesti tilkkutöitä vastaan, olen nyt lähes täysin hurahtanut tilkkuiluun. Ennen kaikkea tilkkuilu on mainio keino pienentää kangaspinkkoja. 

Näissä kuvissa ei vielä näy kangastilkkuja, mutta esittelen niitä myöhemmin. Nämä kuvat ovat ihan ensimmäisistä tekeleistä ja kokeiluista. Voitte olla melko varmoja, että leikkurin tuotoksia näkyy blogissa jatkossakin... 


Ihan ensimmäinen kokeilu joulupäivänä, kun jouluvieraat olivat poistuneet. 


Kohokuviointi tuntuu ihan taikuudelta. En malttanut odottaa lumihiutalekuvioilla ensi joulua, joten tammikuun synttärisankarit saivat lumihiutalekuvioiset onnittelukortit. Onhan nyt talvi!

Kissaheijastimien kuusikulmiot on leikattu huopakankaasta tilkkutäkkistanssilla. Kissa- ja sydänkuviot on leikattu ohuilla framelits-stansseilla heijastinkankaasta ja kuumaliimattu huopaan. En ole vielä ottanut näitä koekäyttöön, joten en tiedä, miten hyvin kuvio pysyy huovassa kiinni oikeassa käytössä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marimekon Räsymatto-kuosiset sukat

Veljentyttöni suosikkikuosi tällä hetkellä on Marimekon Räsymatto. Malli on sopivan hauska toteuttaa myös villasukissa, joten niinpä päätin yllättää veljentytön tällaisilla sukilla.  Nämä saavatkin sitten jäädä tämän kevään viimeisiksi villasukiksi. En ole koskaan aiemmin kokenut hajuhaittoja villalangoista, mutta tämä oli nyt tänä keväänä jo toinen kerta. Ensimmäinen kerta oli vielä kylmien säiden aikaan, kun neuloin sukkaa Novitan 7 veljestä Raita-langalla. Niitä sukkia en vielä ole esitellytkään, koska tein valmiiksi vain toisen ja hajuhaittojen takia ulkoistin sukan lankoineen terassin laatikkoon odottelemaan aikaa parempaa. Kenties saan neulottua sukalle parin kesällä ulkosalla. Koko kämppään levisi siis niitä neuloessa sellainen ikävä lampaanrasvan tuoksu!  Ja samanlainen tuoksu, vaikkakin lievempänä alkoi levitä ilman lämmettyä hellelukemiin. Niinpä saatuani nämä sukat valmiiksi, siirsin kaikki villalangat talon viileimpään paikkaan monen oven taakse ja päätin, että nii

Lapasviikko: Marimekko-lapaset

Tässäpä tämän hetken suosikkilapasmallini, Marimekon Räsymatto-kankaan inspiroima pilkkulapanen. Paitsi että tulos on hauskan näköinen, nämä lapaset valmistuvat ihan hujauksesssa ja niinpä olenkin niitä tehnyt tähän mennessä jo kolme paria. Ja tietenkin taas myös jämälankaprojektin etenemisen kannalta malli on mainio. Toistaiseksi minulla on riittänyt mustaa ja harmaata, mutta niiden loppuessa kuvion voi neuloa muillakin väreillä, vaikkapa kokonaan punaisin pilkuin tai punaista, vaaleanpunaista, oranssia, vihreää ja mustaa yhdistelemällä.  Ranteiden resorin neuloin kahdessa ensimmäisessä lapasparissa palmikkojoustinta hevoslapasista kopioiden. Sitä on sinänsä kiva neuloa, että onnistuu ilman apupuikkoa, ja lopputulos on normaalia palmikkoa koristeellisempi. Sen verran perusresoria hitaampi sitä kuitenkin on neuloa, että viimeisimpään tätä mallia tein resorssin tylsempää kaksi oikein-kaksi nurin -resoria. Käytössä molemmat toimivat tietenkin aivan yhtä hyvin.   

Kissasukat

Näiden kissasukkien ohje on Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat .  Aika vallattomat nämä kissasukat kyllä ovatkin.  Ohje oli ohuemmalle langalle, mutta minä käytin näihin lankavarastoistani Novitan Nalle-lankoja. Jouduin siksi hieman muokkaamaan ohjetta pienemmälle silmukkamäärälle sopivaksi. Siirsin kissakuvion sivuilta eteen ja lyhensin hieman vartta. Alkuperäisessä ohjeessa varressa on kummallakin sivulla kissan naama.  Novita Nallen Taika-lanka, tuo pinkki,sopi tähän aika kivasti, sillä se teki kissasta raidallisen, vähän meidän Miirun oloisen. Tuohon kärkiosan kuvioon se sen sijaan oli ehkä hieman liian levoton eikä kuvio nyt erotu kovin selvästi.  Kissasukat menivät anopille synttärilahjaksi.