Siirry pääsisältöön

Kissojen joulutervehdys

Se olisi sitten jouluaatto. Kissat eivät ole päässeet ääneen pitkään aikaan, joten saakoon ne joulun kunniaksi nyt puheenvuoron. Sitä ennen minä toivotan kaikille oikein ihanaa, rentouttavaa joulua!

"Jaa joulu vai? Ei mua taida oikein kiinnostaa."

Miiru: "Huomaatko tuon lankakerän? Emäntä koittaa jemmata noita keriä koreihin, mutta korithan on tehty kaiveltavaksi. Tykkään heitellä niitä varsinkin aamuyöstä, niin on emännällä sitten aamuisin yllätyksiä lattiat täynnä."
Tupsu: "Tyttöjen hömpötyksiä tuollaiset kerät. Minä keskityn uutisiin."

"Tietenkin minä voitin tämän köydenvedon. Melkein kyllä kynsi irtosi."

"Ai niin! Sitä et kai tiennytkään, mutta kävin tänä syksynä pitkästä aikaa lääkärillä. Pistettiin piikki kylkeen, se oli vähän ilkeetä. Mutta olin kuulemma tosi reipas. Ja olin hurjat 300 grammaa painavampi kuin viimeksi. Talvipainoa, sanon minä. Sit pari viikkoa myöhemmin emäntä kiikutti minut sinne taas. Siitä keikasta en niin oikein muistakaan mitään, mutta sen muistan, että kotiin päästyäni koko maailma tuntui pyörivän. Emäntä sanoi, että lääkäri oli kieltänyt ulkoilun siltä päivältä, mutta eipä olis tehny mielikään mennä. Suussa tuntui vähän erilaiselta, jotenkin puhtaammalta, että kaipa se lääkäri oli siellä jotain puuhaillu."

"Se on tää talvi sellainen vuodenaika, että tällainenkin kissaherra kuin minä alentuu välillä leikkimään  sisällä pallon perässä. Ihan vain pitääkseni kuntoa yllä."

"Mä olen jatkanut viime talven mallilla eli etsin talosta aina viileimmän nurkan ja asetun sinne nukkumaan."

"Minä taas etsin lämpimimmän paikan ja useimmiten se on tämä takan kylki. Jaa että mitäkö nyt teen? En mökötä, vaan täällä meni joku öttiäinen."

"Tässä sohvalla mä söpöstelen aina silloin, kun mulla on läheisyysvaihe eli tykkään loikoilla emännän vieressä. Olen kuitenkin sen verran "oma itsenäinen kissani", ettei sitä kovin usein tapahdu. Emäntä tuntuu olevan tosi onnellinen aina, kun asetun tähän sen viekkuun."

"Meille tuotiin taas metsä sisälle ja tää tuoli siirtyi metsän tieltä eri paikkaan. Voisivat kyllä jättää sen tähän paikkaan, sillä tykkään nukkua tässä tuolissa, mutta vain silloin, kun se on just tässä."

Tupsu: "Ei mulla kyllä ole mitään vaikeuksia nukkua muissakaan paikoissa näin talvella. Nukkuuhan karhutkin koko talven, miksei kissakin."

"Tää on melkein kuin mittojen mukaan tehty."

"Niin, tuli taas metsä sisälle. Arvostan. Minusta meillä saisi olla aina metsä sisällä. Varsinkin kun ulkona on liian kylmä."

"Sitä paitsi vesi ei koskaan ole niin hyvää kuin täältä juotuna!"

"Tarkastusta tässä...."

"Haistoinko oikein, ettei yhtään pakettia minulle?!"

"Ei kai emäntä minua jättäisi ilman pakettia. Vaan jos ei minulle ole pakettia, niin vetelen sitten näitä naruja."

"Sen sanoisin kaikille joulua viettäville, että kun massu on syöty täyteen herkkuja, etsi joku rauhallinen ja mukava paikka ja asetu lepäilemään. Sillai minä teen - tosin joka päivä, en vain jouluna."

 Hyvää joulua, miau!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marimekon Räsymatto-kuosiset sukat

Veljentyttöni suosikkikuosi tällä hetkellä on Marimekon Räsymatto. Malli on sopivan hauska toteuttaa myös villasukissa, joten niinpä päätin yllättää veljentytön tällaisilla sukilla.  Nämä saavatkin sitten jäädä tämän kevään viimeisiksi villasukiksi. En ole koskaan aiemmin kokenut hajuhaittoja villalangoista, mutta tämä oli nyt tänä keväänä jo toinen kerta. Ensimmäinen kerta oli vielä kylmien säiden aikaan, kun neuloin sukkaa Novitan 7 veljestä Raita-langalla. Niitä sukkia en vielä ole esitellytkään, koska tein valmiiksi vain toisen ja hajuhaittojen takia ulkoistin sukan lankoineen terassin laatikkoon odottelemaan aikaa parempaa. Kenties saan neulottua sukalle parin kesällä ulkosalla. Koko kämppään levisi siis niitä neuloessa sellainen ikävä lampaanrasvan tuoksu!  Ja samanlainen tuoksu, vaikkakin lievempänä alkoi levitä ilman lämmettyä hellelukemiin. Niinpä saatuani nämä sukat valmiiksi, siirsin kaikki villalangat talon viileimpään paikkaan monen oven taakse ja päätin, että nii

Lapasviikko: Marimekko-lapaset

Tässäpä tämän hetken suosikkilapasmallini, Marimekon Räsymatto-kankaan inspiroima pilkkulapanen. Paitsi että tulos on hauskan näköinen, nämä lapaset valmistuvat ihan hujauksesssa ja niinpä olenkin niitä tehnyt tähän mennessä jo kolme paria. Ja tietenkin taas myös jämälankaprojektin etenemisen kannalta malli on mainio. Toistaiseksi minulla on riittänyt mustaa ja harmaata, mutta niiden loppuessa kuvion voi neuloa muillakin väreillä, vaikkapa kokonaan punaisin pilkuin tai punaista, vaaleanpunaista, oranssia, vihreää ja mustaa yhdistelemällä.  Ranteiden resorin neuloin kahdessa ensimmäisessä lapasparissa palmikkojoustinta hevoslapasista kopioiden. Sitä on sinänsä kiva neuloa, että onnistuu ilman apupuikkoa, ja lopputulos on normaalia palmikkoa koristeellisempi. Sen verran perusresoria hitaampi sitä kuitenkin on neuloa, että viimeisimpään tätä mallia tein resorssin tylsempää kaksi oikein-kaksi nurin -resoria. Käytössä molemmat toimivat tietenkin aivan yhtä hyvin.   

Kissasukat

Näiden kissasukkien ohje on Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat .  Aika vallattomat nämä kissasukat kyllä ovatkin.  Ohje oli ohuemmalle langalle, mutta minä käytin näihin lankavarastoistani Novitan Nalle-lankoja. Jouduin siksi hieman muokkaamaan ohjetta pienemmälle silmukkamäärälle sopivaksi. Siirsin kissakuvion sivuilta eteen ja lyhensin hieman vartta. Alkuperäisessä ohjeessa varressa on kummallakin sivulla kissan naama.  Novita Nallen Taika-lanka, tuo pinkki,sopi tähän aika kivasti, sillä se teki kissasta raidallisen, vähän meidän Miirun oloisen. Tuohon kärkiosan kuvioon se sen sijaan oli ehkä hieman liian levoton eikä kuvio nyt erotu kovin selvästi.  Kissasukat menivät anopille synttärilahjaksi.