Hurahtiko kukaan muu joulun alla mainokseen Fazerin ja Novitan karkkineulepaketista? Vaikka olinkin jo saanut tarpeekseni karkkisukista, innostuin kuitenkin tilaamaan tämän paketin, jossa tuli langat (Novitan Seitsemää veljestä ja Muumia) ja ohje tähän neulepuseroon. Sekä vähän suklaata ja Pihlajanmarja-karkkeja. Ihan vain joululahjana itselleni.
Aloin neuloa puseroa tammikuun alkupuolella saatuani mm. traktoripipon ja -lapaset valmiiksi. Ei tämän parissa siis loppujen lopuksi kovin monta viikkoa kulunut, mutta kun on tottunut neulomaan sukkia ja pipoja, jotka valmistuvat parissa päivässä, alkoi tämä tuntua loppumattomalta urakalta. Varsinkin kun tuo tummansininen pohjaväri ei pidemmän päälle puhutellut, vaan tuntui kovin ankealta. Valmiissa työssä se vaikuta yhtään niin synkältä kaikkien karkkikuvioiden pohjalla, mutta neuloessa sininen lanka kulki tietenkin mukana koko ajan.
Sen verran kyllästynyt tähän olin, että päätin jättää hihat neulomatta. Viimeistelin vain hihansuut lyhyellä resorilla. Kun pusero on niin paksu ja lämmin, niin näin lyhythihaisena se on ehkä kivempi käyttää pitkähihaisen trikoopaidan kanssa - niin selittelen itselleni. Mikäli nyt koskaan päädyn käyttämään tätä. Puserosta tuli nimittäin melko tiukka. En ole vielä venytellyt sitä muotoonsa, joten saattaahan se siitä hieman venyä, nähtäväksi jää. Vaihtoehtoisesti annan sen jollekin hoikemmalle henkilölle.
 |
| Kurkistus taustapuolelle. |
 |
| Helpotuksen huokaus oli suuri, kun helman resori oli valmis ja päätelty. |
 |
| Melko tiukka fitti minulle, kuten kuvasta näkyy. |
 |
| Miiru tarkkailee työn valmistumista. |
 |
| Viimeinen kuvio menossa. |
Kommentit
Lähetä kommentti
Ajatuksia?