Kultainen käki - neule

On aina mukavaa, kun saavuttaa jonkin pitkäaikaisen tavoitteensa. Kalevala-neule oli minulle yksi tällainen, ja nyt vihdoin sain ensimmäisen Kalevala-neuleeni tehtyä. Varsinaisessa neulomisessa ei mennyt kuin pari viikkoa, mutta suunnittelussa ja pähkäilyssä sitten sitäkin kauemmin. 

Minun oli todella vaikea päättää ensinnäkin, minkä kirjan (Neulottu Kalevala) lukuisista ihanista malleista neuloisin. Kun se päätös alkoi kallistua tähän Kultainen käki -malliin, oli edessä toinen hankala päätös eli millä väreillä sen neuloisin. Ja tietysti, millä langalla. Lankavalinta meni lopulta värit edellä eli päätin ottaa ne langat, mistä saisin jotkut minua sytyttävät värit. 

Ohjeessa lankana on Jalovillan Vuona, ja ilokseni löysinkin siitä Muoti-ikoni-värin eli neuleeni päävärinä olevan pinkin. Rainbowoolista löytyi sitä riittävä määrä. Luultavasti olisin valinnut kuviolangaksi valkoisen tai vaaleanharmaan, mutta niistä kumpaakaan ei ollut saatavilla tuossa samassa kaupassa. Päädyin siksi valitsemaan kuvioväriksi Viileän Venlan eli vaalean mintun.  Se oli saatavilla olevista vaalein, joten ajattelin, että sillä kuvio erottuisi hyvin. 

Niin kuvissa kuin oikeastaan luonnossakin Viileän Venlan minttuisuus katoaa pinkin kanssa ja niinpä se näyttää enemmänkin vaaleanharmaalta. Mutta eipä se niin haittaa, kun se oli se, mitä alunperin mietinkin. Voi olla, että tummansinisen langan kanssa tuo minttuisuus pääsisi paremmin oikeuksiinsa. En tiedä - minusta näiden väriyhdistelmien hahmottaminen teoriatasolla on aina hyvin hankalaa. 

Hankin lankaa ohjeen mukaisen määrän eli 6 vyyhtiä pääväriä ja 2 kuvioväriä. Lopulta minulla meni tähän lankaa vain 4 vyyhtiä pääväriä ja yksi vajaa kerä kuvioväriä. Eli ehkäpä tosiaan tilaankin vaikkapa sinistä lankaa ja neulon se päävärinä jonkin muun kirjan neuleista, vaikkapa Pohjolan emännän. Hmm, täytyy pistää harkintaan. 

Miiru oli tsempparina. 

Ja vaati välillä huomiota osakseen. 

Enimmäkseen kuitenkin oli tyytyväinen vierustoveri.

Tässä alettiin olla jo selvästi voiton puolella!

Kun olin saanut työn pois puikoilta ja langatkin pääteltyä, olin melko masentunut. Lopputulos ei näyttänyt yhtään hyvältä, kuten kuvasta alla näkee. Onneksi höyry ja silitys tekivät taikojansa, ja kun puserosta tuli tällä kertaa vielä ihan oikean ja sopivankokoinen, niin olen varsin tyytyväinen. Ja motivoitunut neulomaan lisääkin näitä. 

Seuraavan projektin langat ovatkin jo valmiina. Sain kesälomalla elokuussa tilaisuuden vierailla Jalovillan myymälässä Nurmijärven Rajamäellä (ihan naapurissa on supermielenkiintoinen Ryyppi-museo, joka tosin on seuraavan kerran auki ilmeisesti vasta ensi kesänä). Tuolta vierailulta lähti mukaan Uuhi-lankaa, ja ainakin toistaiseksi ajatuksissa on ollut neuloa niistä Maailman synty -neule. Ei kovin kalevalaiset värit nytkään, pääväri on luumu ja kuvioväriksi valikoitui kesä.