Sininen pitsineulemekko

Tämän mekon ohje oli vaaleanpunaisen mallikuvan kanssa Kauneimmat käsityöt -lehdessä nro 4/2024.  Mekko näytti niin kivalta, että pakkohan se oli ottaa työn alle. 

Viking Garn Bambino -langassa on lähes luvattoman paljon ihania värivaihtoehtoja. Harkitsin turkoosia, hehkuvaa oranssia ja monta muutakin. Lopulta päädyin kuitenkin tähän siniseen ajatellen, että näin mekosta tulee sellainen, jota voi käyttää syksymmälläkin. 

No, nyt olisi se syksy, mutta vaikka mekko on ollut valmiina jo kesäkuusta lähtien, en ole kertaakaan käyttänyt sitä. Onhan se ihan nätti, ja värivalintaankin olen ihan tyytyväinen. Ongelma on kuitenkin se, että langassa on 50% puuvillaa, mikä tekee siitä näin isossa neuleessa melko raskaan ja siten venyvän. 

Löysin sopivasti sinistä kuminauhalankaa, jolla olen yrittänyt pistää neuleen venymistä kuriin. Esimerkiksi kaula-aukkoon olen pujotellut tätä kuminauhaa ja se auttoikin ryhdistämään sen. Virittelin kuminauhaa myös miehustan pitsineuleen alareunaan, mutta vain selkäpuolelle. Koska näiden kireyttä en osannut heti päättää, laitoin narujen päihin kiristimet, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Kiristimet kätkeytyvät ihan hyvin kainaloiden liepeille eivätkä tunnu edes painavan. En tosin tosiaankaan ole mekkoa käyttänyt kokeilua ja kuvailua enempää, joten en osaa sanoa, alkaisivatko ne useamman tunnin jälkeen tuntua.  

Näiden kuminauhaviritelmien jälkeen mekon hihansuut alkoivat venyä, tai siis eivät näistä viritelmistä johtuen, vaan niiden venyminen nousi vuorostaan esiin ärsyttämään. Toistaiseksi en ole jaksanut kuminauhoittaa niitä, vaan olen hylännyt mekon ei-niin-onnistuiden-neuleiden läjään. Ehkä pitäisi nyt syksyn tullen antaa sille uusi mahdollisuus. Jos mekon alle laittaa pitkähihaisen t-paidan, niin kainaloiden venymisetkään ei niin haittaa. Ehkä. 

No, nähtäväksi jää, saanko tätä koskaan käytettyä. Neulomisessa oli myös omat alkuhankaluuteensa. Ensimmäinen yritelmä helman pitsineuleesta meni ihan vinksalleen. En osannut lukea mallikaaviota oikein ja kun en kiinnittänyt tarpeeksi huomiota, pitsineuleen reiät alkoivat asettua ihan vinoon. Ehdin neuloa kuvion muutamaan kertaan, ennen kuin huomasin tämän, eli siinä sai isolla silmukkamäärällä melkoisen määrän silmukoita nakutella, ja sitten purkaa. 

Toisena virheenä helmassa on se, ettei helman toinen kuvio osu ihan kohdalleen ensimmäisen kuvion kanssa. Kun havaitsin tämän kesken neulomisen, olin tietysti ihan ahdistunut ja aikeissa purkaa, mutta en vaan jaksanut aloittaa enää kolmatta kertaa alusta. Ihan hyvä niin, tuota virhettä ei taida huomata kukaan muu kuin minä itse. Eikä tietenkään varsinkaan huomaa, jos en käytä mekkoa missään. :D 

Tässä vielä ihan alkumetreillä, mutta nyt sentään helman pitsineule osuu kohdilleen eli tulee suoraan. 

Tuo toinen kuvio pitäisi osua ekan kuvion kanssa linjaan, mitä se ei nyt tee. 

Jouduin tarkistamaan vielä neuleen valmistuttua, että olivathan kaikki lankakerät varmasti samaa värierää. Ja vyötteiden perusteella kyllä ovat. Silti tuossa vyötärön paikkeilla on selvä väriero eli yksi kerä on ollut sävyltään hieman muista poikkeava. Eikös olekin ärsyttävää? 

Että näin. Bambino oli kivaa lankaa neuloa ja ohjeessa mainittu määrä riitti hyvin. Mielelläni neulon siitä uudestaankin jotain, mutta en mitään näin isoa, jotta valmiista vaatteesta tulisi käyttökelpoinenkin. Syy tuskin on pelkästään langan, vaan myös minun melko löysän käsialan. Niiden yhteisvaikutus sai aikaan liian venyvän mekon.