Aiemmissa postauksissa olen muutaman kerran maininnut virkkaamani kietaisuboleron, jonka päädyin purkamaan, koska siitä tuli liian lyhyt (oletettavasti) ja koska langoille oli parempaa käyttöä.
Kietaisuboleron idea viehätti minua kuitenkin edelleen ja niinpä, kun jossain tuli vastaan Lankamaailman sivuilla oleva kietaisupaita ja minulla oli käyttöä odottavia Alizen-huivilankoja, päätin antaa tälle vielä uuden mahdollisuuden. Tätä moniväristä lankaa minulla oli kaksi täyttä kerää, joten päätin käyttää ne kokonaisuudessaan tähän. Niinpä en liiemmin mittaillut työn pituutta, annoin vaan puikkojen suihkia.
Taisi käydä niin, että tällä kertaa tästä tuli liian pitkä. Tai sitten en edelleenkään osaa pukeutua tähän.
Herbert-nallelle tämä on melko sopiva, joten toistaiseksi se saa käyttää tätä. Ehkä joskus saan tästä lyhennettyä oikeanmittaisen.
Vau, miten ihana kietaisubolero! Työsi jälki näyttää todella huolitellulta ja kauniilta, ja mallin rento mutta siisti ilme on aivan täydellinen kevään ja kesän asuihin. Kietaisumalli on niin monikäyttöinen – se sopii yhtä hyvin mekon päälle kuin vaikka farkkujen ja topin kaveriksi. On aina inspiroivaa nähdä, miten käsityöharrastajat toteuttavat omia ideoitaan ja jakavat niitä muiden iloksi. Tällaiset projektit muistuttavat siitä, miten paljon iloa ja tyytyväisyyttä voi saada omilla käsillä tekemisestä. Kiitos kun jaoit työn ja vielä kuvasit sen niin selkeästi – tästä saa varmasti moni muukin intoa tarttua puikkoihin tai koukkuun! Jään innolla odottamaan, mitä seuraavaksi luot!
VastaaPoista