Tässä iltana eräänä innostuin ompelemaan trikoopipoja kangasvarastostani löytyvistä pipoon vain jollain tavalla sopivista kankaista. Kymmenen pipoa syntyi varsin nopeasti, isoin aika meni aina sen pähkäilyyn, että miten se kangas nyt pitikään taitella, jotta pipon kaavan sai siihen aseteltua oikein.
Enemmänkin olisin ehkä ommellut, mutta nyt on trikoot käytety eli uusia pipoja varten täytyy hankkia uusia kankaita.
Herbert-nalle herätettiin talviunilta ihan vain tätä varten. Sen isoissa takatassuissa on hyvä esitellä pipoja. Nalle ei pahastunut herätyksestä ja on itse asiassa palannut vielä jatkamaan talviuniaan. Totesi, että oli vielä liian kylmää ja liikaa luntakin.
Vaaleanpunaisen kissakankaan ostin jo useampi vuosi sitten Ommel-messuilta. Olin alunperin ajatellut ommella siitä tunikat tai mekot parille pienelle sukulaistytölle, mutta se jäi odottelemaan jotain ja tytöt ovat jo kasvaneet, niin ettei kangas olisi tainnut enää riittää heidän asuihin. Useamman ihanan pipon siitä kuitenkin sai.
Turkoosi kissakangas on PaaPiin, ja olin jo aiemminkin ommellut siitä muutaman pipon.
Pantterikankaasta olin joskus jo useampi vuosi sitten ommellut itselleni mekon tai tunikan. Siitä ei tainnut tulla kovin hyvä, koska en ole tainnut sitä koskaan esitellä täällä blogissa. Punavalkoraidallisesta kankaasta puolestaan ompelin aikoinaan kietaisumekon, ja nyt sen jämistä pari pipoa.
Tulee tyytyväinen fiilis, kun saa jämäkankaita hyötykäyttöön, ja samalla kaappeihin tilaa. Pipot päätyivät hyväntekeväisyyskohteeseen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ajatuksia?