Kissoja ja keskeneräisiä töitä

Olen viime ajat tehnyt asusteita isompia käsitöitä, eivätkä ne tietenkään valmistu samaa tahtia kuin vaikkapa sukat. Varsinkin kun töitä on vielä useampi menossa samaan aikaan. Olisi tietenkin järkevää tehdä projekti kerrallaan valmiiksi, mutta osa näistä nyt kesken olevista on niin tylsiä tehdä, että on pakko tehdä välissä jotain muutakin. 

Tästä johtuen tulee siis hitaammin esiteltävää tänne blogiinkin. Niinpä ajattelin katkaista keväisen (vai takatalvisen!) hiljaisuuden esittelemällä, mitä parhaillaan on työn alla, ja kertoa myös kissojen kevätkuulumisia. 

Joten "sekapostaus" tiedossa, olkaapa hyvä. 

Yksi keskeneräisistä on Kauneimmat Käsityöt -lehden vuosipeitto, joka toki pysyykin keskeneräisenä vuoden loppupuolelle asti, sillä ohjetta julkaistaan paloissa vuoden jokaisessa numerossa. Ei aavistustakaan, mistä löydän peitolle käyttäjän, mutta tämä oli sen verran hauska ohje, etten voinut jättää väliin. 

En ole onnistunut bongaamaan Tupsua puussa pariin vuoteen, mikäli oikein muistan, mutta nyt hän on innostunut puihin kiipeilystä heti näin keväällä. Melkoinen muhku, vai mitä? :D

Harvassa puussa  näkyy tällaisia pörröpöllöjä. 

Koneneulonnan kurssilla olen yhä vain tehnyt jo syksyllä aloittamaani neulepuseroa. Voisi ajatella, että koneella neulominen on nopeaa, mutta olemme kurssilaisten kanssa tulleet vahvasti toisiin ajatuksiin. Tai onhan se nopeaa sitten, kun sen osaa. Mutta koska en vielä osaa, sattuu vähän väliä kaikenlaista, kuten että tulee joku outo solmu tai silmukat tippuvatkin neuloilta tai ihan mitä vain. 

Nyt olen kuitenkin lopulta saanut tämän neulepuseron kaikki osat neulottua. Harmi vain, että etukappaleet jostain syystä venyivät paljon takakappaletta pidemmiksi. Pitkälti siitä syystä en ole saanut aikaiseksi ommella kappaleita yhteen. Toinen syy siihen on näiden kappaleiden sähköisyys. Lankana tässä on Austermannin Step Classicia, jossa on 75% villaa ja 25% polyamidia. 

Ehkä palaan näiden pariin lähempänä kesää, tai sitten en ikinä. Helpotus oli joka tapauksessa suuri, kun sain viimeisen osan neulekoneesta ulos ja pääsen vihdoin kokeilemaan jotain muutakin. Harmillisesti enää on vain kaksi kurssikertaa jäljellä ennen kesätaukoa.

Miiru tarkkailee tiukasti, kun aloitin uusinta projektiani toissailtana.

Tupsu ei tykkää takatalvesta yhtään sen enempää kuin me muutkaan. 

Saatuani ylempänä olevan puseron osat valmiiksi koneneulonnan kurssilla, halusin tehdä välipalana jotain helppoa. Niinpä neuloin oheiset kaksi 50x70 cm palaa, jotka virittelin kuivumaan oikeaan muotoonsa. Ne odottavat minua kurssipaikalla eli kun maanantaina sinne menen, pääsen ompelemaan ne yhteen. Näistä on tarkoitus tulla poncho. 

Lanka on superohut kirppislöytö. Lankakartio oli samalla kirppiksellä varmaankin vuoden verran eli siitä kun löysin sieltä itselleni neulekoneen. Ostin sen nyt lopulta sieltä pois kuleksimasta, koska sain siitä sopivasti testilankaa. Lisäksi tykkään kovasti sen kirkkaan pinkistä väristä. 

Nämä kynttilät eivät muuten liity yhtään mihinkään tässä postauksessa kuin että ovat supersuloiset kissakynttilät. Löysin nämä Tokmannin Miny-osastolta. Eli ihan vain vinkkinä, jos on synttäreitä tai muita juhlia tiedossa ja kaipaat kakkuun näin söpöjä kynttilöitä.  

Kotiliesi Käsityöt -lehden numerossa 2/2024 oli ohje sormikkaista, joissa oli tosi kiva palmikkoranne. Ohjeessa kerrottu lanka on Regia Premium Silk. Minulla oli Regian Soft Glitteria, joka on tiheydeltään samaa kuin tuo premium silk. Minun käsialalla käsineestä tuli kuitenkin liian iso, vaikka neuloin pienimmän koon mukaisesti. Eli tämä ei pääse jatkoon eikä saa paria, mutta palmikkokuviota aion hyödyntää jatkossa lapasissa. 

Söpö tuholaistorjuja on aloittanut kesäkauden hommat. 

Viimeisimpänä olen aloittanut virkata keinutuoliin uutta pehmustetta. Uusi on siis tuo vaaleansinisellä pohjalla olevat oranssit pallot. Nykyinen pehmuste on jo litistynyt sen verran paljon, ettei pehmennä istumista ollenkaan ja on myös venynyt lähes maahan asti roikkuvaksi. Onhan se jo aika vanhakin, vuonna 2018 tehty. 

En ole yhtään varma tämän uuden pehmusteen värityksestä, mutta jostain syystä, mitä en enää muista, olin jokunen vuosi sitten hankkinut tuon väriset trikookuteet, ja lisäksi tummanruskean, josta on tarkoitus tehdä muutama pallorivi myös. Päätin nyt käyttää ne pois sen sijaan, että olisin hankkinut jotain uusia. Haaveilen, ja suunnittelen, juuri nyt kuitenkin lisätä muutenkin oranssia olohuoneen sisustukseen, joten tämä saa nyt olla ensimmäisen askel siihen suuntaan. 

Selvää on, että on virkattava myös uusi matto, mikäli tämä pallokuvioinen pehmuste jää käyttöön valmistuttuaan.

Ja vielä yksi keskeneräinen työ on tämä kietaisubolero, jonka ohje on Kauneimmat Käsityöt -lehden numerosta 1/2024. Tämä on näistä kenties kaikkein tylsintä tehtävää, koska yhdessä kerroksessa on reilut 300 silmukkaa ja virkkaaminen tuntuu todella hitaalta neulomiseen verrattuna. 

Kuvassa bolero näyttää niin lyhyeltä, että huolestuin, mahtaako se edes olla riittävän pitkä (leveä), mutta sovittaessa kyllä se siltä kuitenkin vaikuttaa. 

Kappaleen korkeus on nyt 23 cm ja valmiina sen pitäisi olla 31 cm, joten voiton puolella kyllä alan jo olla. Pitäisi siis vielä vain vähän jaksaa koukuttaa tätä. 

Eikös ole superihana silmukkamerkki? 

Lankana tässä Drops Merino Extra Fine, väri laventeli.

Sellaisia siis täällä meneillään. Kaikenlaista muutakin olisi kiva tehdä, mutta yritän nyt saada boleron ja keinutuolin pehmusteen valmiiksi ennen kuin aloitan muita uusia projekteja.