Novitan uusimman ohjelehden (2/2020) kannessa on houkuttelevan ihanat vesimelonisukat. Ihan vain niiden takia ostin lehden. Ohje on Muumi-langoille, mikä ehkä selittää oudon isoja silmukkamääriä (64 silmukkaa koossa 38). Ostin punaista Pikku Myy -lankaa, mutta muut värit ovat jämälankoja (vihreä taitaa olla Pirtaa, musta ja valkoinen Seitsemää veljestä).
Ihan ensimmäisen version aloitin ohjeen mukaisella silmukkamäärällä, vaikka tiesinkin sen aivan liian isoksi itselleni. Ajattelin, että ehkä ohjeessa on jokin juju, joka selittää isoa silmukkamäärää (koska langan paksuudessa en huomannut suurtakaan eroa). No, ei ollut jujua ja sukasta oli tulossa varsinainen jättiläinen, joten purin ja aloitin alusta.
Seuraavan version neuloin alusta alkaen 48 silmukalla. Kapinoin vielä lisää ohjetta vastaan: ohjeen mukaan varren vesimelonikuviossa neulotaan vain punaiset ja valkoiset silmukat, siemenet (musta) ja kuoret (vihreä) kirjotaan lopuksi valmiiseen sukkaan silmukoita jäljitellen. Ymmärrettävää toki, koska muuten mukana joutuisi kuljettamaan useita lankoja, mutta en ole "jälkisilmukoinnin" ystävä enkä ollenkaan hyvä siinä. Niinpä vaivaa säästääkseni jätin pois vain mustan langan ja neuloin myös vihreällä eli kolmella langalla. No, lopputulos näkyy kuvasta: langat kiristävät liikaa eikä lopputulos ollut yhtään siisti. Huoh. Neuloin tuon kappaleen kuitenkin loppuun, ihan vain neulomisen ilosta. Päätin, että puran sen, mikäli punainen lanka loppuu kesken lopullisessa versiossa.
 |
| Versio kaksi, joka lopulta päätyi roskikseen. |
Kolmas kerta toden sanoo, ainakin tämän sukkamallin kohdalla. Päätin, että teen sukan samalla taittovarsimallilla kuin ystävänpäiväsukissa. Varren taitto-osassa on silmukkamäärä sopivasti 60, joten ohjeesta pienimmän koon kaavio kävi siihen sellaisenaan. Tällä silmukkamäärällä varsi on sen verran löysä, etteivät pienet langankireydet hankaloita sukan jalkaanlaittoa (neuloin tässäkin kolmella langalla). Taitekohdasta alaspäin silmukkamäärä on 48 ja kokonaan tuota punamustaa - johon ohje myös ohjeistaa, että mustat siemenet kirjottaisiin vasta jälkikäteen. Ei hyvänen aika sentään, kuka sellaista jaksaa, en minä ainakaan. Niinpä neuloin mustan samalla kuin punaisenkin. Ainoastaan varren meloneihin siis kirjoin siemenet jälkikäteen.
 |
| Lopullinen versio vasemmalla, kakkosversio oikealla. |
No, lopulta vaikeuksien kautta jonkinlaiseen voittoon. Valmiit sukat ovat olleet jo ahkerasti käytössä ja olen niihin ihan tyytyväinen. Mutta ohjeeseen en ole.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ajatuksia?