Tämän alkuvuoden tavoitteeni - jälleen kerran - on ollut neuloa pois lankoja, joita minulla jo on, sen sijaan, että ostaisin uusia lankoja. Aika hyvin tämä on onnistunutkin.
Tämä palmikkoneule on siitä hyvä esimerkki. Olin ostanut tätä Drops Merino Extra Fine -lankaa useamman kerän jo reilu vuosi sitten. Ne taisivat silloin olla jossain sopivassa alennuksessa. En ostohetkellä vielä yhtään tiennyt, mihin langat käyttäisin.
Ekaksi käytin tätä lankaa kietaisuboleroon, jonka esittelin keskeneräisissä töissäni vuosi sitten. Bolerosta tuli loppujen lopuksi liian lyhyt, tai niin ainakin arvelen, sillä siihen kieputeltuani tuntui kuin päällä olisi ollut pakkopaita. Tai sitten en vain osannut sitä käyttää.
No, boleron valmistuttua (valmiista bolerosta minulla ei taida olla yhtään kuvaa) näitä lankoja oli edelleen runsaasti jäljellä. Tämän neuleen ohjeen löysin Dropsin omien ohjeiden joukosta. Ohje on Waiting for Snow. Nyt kun katsoin ohjetta ja ohjeen kuvaa pienen tauon jälkeen, huomasin, että puseron kaulus on siinä erilainen. Ohjeen mukaisesti kaulus olisi pitänyt taittaa kaksinkerroin.
Tämä pusero valmistui jo pari kuukautta sitten, joten en muista, teinkö tietoisen päätöksen tuon kauluksen suhteen vai missasinko vain tuon kohdan ohjeesta. Tiesin, että puseron vastaanottaja pitää korkeahkosta kauluksesta, joten ehkäpä jätin tuon tarkoituksella noin. No, sellainen se nyt joka tapauksessa on.
Puserossa on nätit palmikkokuviot. Hihoihin neulottiin keskelle joka toisella kerroksella yksi oikein, yksi nurin, ja joka toisella kaikki oikein. Tämä jatkui myös selän yläosaan. En ole ihan varma, pidänkö tästä yksityiskohdasta. Tuohan se hieman ilmettä, mutta jos tekisin tämän puseron uudelleen, korvaisin tuon hihan keskiosan kuvion jollain palmikolla. Ja sama palmikko voisi sitten mennä myös selän yläosassa. Se näyttäisi kivalta, uskoisin.
Koska lankani eivät muuten olisi riittäneet ihan koko puseroon, purin tarpeettoman kietaisuboleron ja sain siitä riittävästi lisää.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ajatuksia?