Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2017.

Korkean paikan kissat

Kotiin on palattu ja kerrottakoon heti alkuun, että kotona kaikki hyvin. Hoitajat olivat taas hoitaneet tehtävänsä erinomaisesti, kiitokset vaan heille kaikille. Kissat ottivat meidät eilen vastaan selvästi hieman ristiriitaisin fiiliksin. Mitään riemumaukaisuja ei kuulunut, mutta pikkuhiljaa ne ovat taas lämmenneet meitä kohti, Miiru hieman Tupsua nopeammin. Tässä postauksessa palaan vielä kuitenkin lomareissulle ja esittelen matkan erikoisimmassa paikassa tapaamani kissat. Tapasin ne Espanjan Costa Blancalla eli "Valkoisella rannikolla" olevassa Calpen kaupungissa ja siellä tarkemmin 332 metriä korkean  Peñón de Ifach - kalkkikivijärkäleen huipulla. Huipulle kulkee polku, jota pitkin sinne pääsee kapuamaan, mutta mikään helppo polku se ei ole. Mitään kiipeilyvälineitä ei sentään tarvita, mutta hyvät kengät ja (esim. kameroista vapaat) kädet se vaatii, koska paikoitellen polku ei ole mikään varsinainen polku, vaan jalansijoja joutuu etsimällä etsimään kivikon seasta.

Keräilyerät 16/16 - loput

Vihoviimeiseen keräilyerään riitti vielä muutama sekalainen kissaotos.  Kunhan keräilen itseni kasaan ja takaisin arkeen loman jäljiltä, palaa tämä blogikin normaaliin arkirytmiin ja ajankohtaisiin postauksiin.  Nojatuolin herra.  Madallettu raapiminen. Talvikautena vastaanottojoukot löytyvät eteisestä.  Tiedän, missä kävit... 

Keräilyerät 15/16 - Miiru

Toiseksi viimeisessä keräilyerässä muutama sekalainen kuva Miirusta, meidän pikkutiikeristä. 

Keräilyerät 14/16 - askartelumateriaaleja

Tuli haalittua parista rautakaupasta iso määrä tapettinäytteitä, kun mietimme parin seinän tapetointia.  Seinät ovat edelleen tapetoimatta, mutta säästin tapettinäytteet ajatellen, että niistä voisi kenties askarrella jotain, ehkäpä vaikka paperipusseja...  Oletteko saaneet tehtyä jotain kivaa tapetinpaloista? 

Keräilyerät 13/16 - haluan ulos

Taktiikkani ulos pääsemiseen on: ensin istun nätisti ulko-oven edessä ja odottelen,  mutta vain hetken, sillä olen melko kärsimätön. Jos ei ala tapahtua, naukaisen,  ensin vienosti ja sitten vähän isommasti.  Yleensä taktiikkani toimii,  mutta joskus ihmiset ei vaan ymmärrä.  Silloin masennun  ja vain läsähdän lattialle. 

Keräilyerät 12/16 - lepäilyn mallia

Koska me kissat olemme tunnetusti nukkumisen mestareita,  tässä teille muutama esimerkki, kuinka rentoutua. 

Keräilyerät 11/16 - talvihaaveita

Haaveilen kirkkaasta pakkaspäivästä kun aurinko kimmeltää hangella niin että silmiä häikii pakkanen nipistelee poskia niin ettei ulkona tarkene  kuin hetken vaikka olisi kissa ja turkki.

Keräilyerät 10/16 - tunnelikissat

"Osaan sitä minäkin makailla tässä tunnelissa. Ei ole pelkästään Miirun yksinoikeus."

Keräilyerät 9/16 - kissaihmisen parkkikiekko

Aivan täydellinen, eikö?

Keräilyerät 8/16 - nojatuolinukkuja

Tykkään nukkua.  Onko selvä?

Keräilyerät 7/16 - Tupsun harrastuksia

Harrastuksiini kuuluu lehden lukeminen (uutiset sisäistää parhaiten repimällä) jääkarhun kanssa painiminen (nykyisin olen paljon jääkarhua isompi, joten voitan aina) pallonpelaaminen (vain sadesäällä tai talvipakkasilla) ja  ulkoilu, mutta senhän te jo tiesittekin. 

Keräilyerät 6/16 - muistoja kevättalvelta

Pilkahdus kevään kirkkautta ja lumien sulamisen aikaa tähän pimeimpään vuodenaikaan.  Kyllä se kevät sieltä sitten taas tulee aikanaan. 

Keräilyerät 5/16 - sisälle odottelua

"Ai että miten meillä pyydetään sisälle?  Olen huomannut, että kun riittävän kauan tuijottaa tuota ovenkahvaa,  se lopulta antaa periksi, kääntyy ja ovi aukeaa.  Sama juttu sisältä ulos päin. "

Keräilyerät 4/16 - valppautta

Talvi tulee, olen valmis. Aina valppaana saaliin varalta.

Keräilyerät 3/16 - häntä

Kuin purje on häntäni kun sen pystyyn nostan tuttuja tervehtiessäni

Keräilyerät 2/16 - hymykisu

Kissa silmillään hymyilee Tyytyväisyyttään kehräilee Pensaissa saalista lymyilee Jyrsijöitä keräilee

Keräilyerät 1/16

Ai että, kun luet tätä, olen lentokoneessa matkalla Madridiin - ainakin toivottavasti. Tiedossa on kaksi viikkoa Espanjaa, ensin viikonloppu Madridissa ja sitten loppuloma autoilua Etelä-Espanjassa. Kissoille on taas ilokseni saatu hoitajat kotiin, joten ne saavat jatkaa rauhaisan leppoisaa eloansa lomamme ajan. Jotta blogi ei jää ihan päivittämättä lomani aikana, päätin hyödyntää tilaisuuden ja julkaista täällä niitä kuvia, jotka syystä tai toisesta olen jo kertaalleen valinnut blogiin, mutta jotka ovat sitten kirjoitusvaiheessa karsiutuneet pois, tai postaus on vain jäänyt tekemättä aiemmin. Näitä kuvien keräilyeriä on nyt siis luvassa tuleville päiville. Ensimmäisen keräilyerä esittelee Barbamiirun. Ihan kuten barbapapoilla (lapsuuteni lempparihahmot!), Miirulla on kyky muovautua käytössä olevan paikan mukaan. Se ei tosin hyödynnä kykyään mihinkään hyödylliseen, mutta käyttää sitä usein nukkumispaikan valinnan apuna.