Kasseja ja kissoja - ja kaikkea siltä väliltä

Siitä on jo kauan, kun viimeksi kirjoitin kirjoista tai annoin kirja-/lukuvinkkejä . Niinpä ajattelin, että nyt olisi hyvä aika tehdä se. Viime vuosi oli lähelle loppuvuotta töissä todella kiireinen, mutta onneksi oli kuitenkin lomia välissä, jolloin ehdin enemmän lukea. Loppuvuodesta kirjastosta varaamani uutuudet tulivat luettavaksi ihan peräkkäin ja osin päällekäinkin, mikä suorastaan pakotti lukemaan ahkerasti. Mikäpäs sen mukavampaa - jäi television katselu (ja sitä myöten myös käsityöt) vähemmälle sillä jaksolla.  Kuvat paljastavatkin muutaman lähiaikoina lukemani kirjan, mutta kuvien perässä sitten tarkempi listaus ja vinkit.  Näistä olen lukenut vasta Hiekka-kirjan. Ja Tabermannin runot.  Aloitetaan sarjoista tai kirjailijoista, joilta olen lukenut useamman kirjan tämän 1,5 vuoden aikana. Jo Nesbø - Harry Hole -sarja Kaikki luettu! Uusimman eli Veitsen luin joulun ja uudenvuoden pyhinä, osana mainitsemaani uutuuksien sumaa. Kuten miljoonat muutkin luk

Nyt on vihdoin porosukkaperhe valmis! Jo toissajouluksi tein kälylleni joululahjaksi pinkin version näistä sukista. Kuten silloin kerroin, siniset sukat kokoa 42 eivät ehtineet valmistua samaksi jouluksi ja neulontaintoni tyssäsi siihen pitkäksi aikaa. No, toki tuli kaikenlaista muutakin, töissä hirmuiset kiireet ja niin edelleen. Viime syksynä sain nuo sukat kuitenkin vihdoin valmiiksi ja niinpä ne menivät joululahjaksi nyt, vuoden suunniteltua myöhemmin.  Perheen nuorin jäsen jäi kuitenkin vielä ilman porosukkia, vaikka nekin oli ajatuksissa tehdä joululahjaksi. Sain ne tehtyä nyt alkuvuodesta 2-vuotislahjaksi. Koko voi tosin olla pahastikin pielessä, mutta toivon, että sukat eivät olisi ainakaan liian pienet. Jos ne ovat liian isot, niin se ongelma korjaantuu lähivuosina.  Ohje siis sama Novitan Metsäretki kuin pinkeissäkin, pienimpään kokoon jätin varresta kuusirivin pois ja muutenkin tietysti vähensin silmukkamäärää. 

Millainen on hyvä kankainen muovipussin korvike? Kevyt ja kestävä. Sen jälkeen, kun syksyllä 2016 kävin kassikurssilla, jonka lämmittelytyönä ompelimme muovipussin kaavalla kankaisen kauppakassin, olen aina silloin tällöin ommellut näitä muovipussin korvikkeita. Useimmiten kangas on ollut melko tuhtia puuvillakangasta, mikä on tietysti kestävyyden kannalta hyvä. Huono puoli on kuitenkin se, että paksumpi kangas vie taitettuna ohutta enemmän tilaa eikä niin hyvin mahdu esimerkiksi käsilaukkuun. Autossa varakauppakassina sellainen toki toimii hyvin.  Nyt löysin kirpputorilta hauskan kissa-hiirikankaan, joka on kestävän oloista ja ennen kaikkea ohutta puuvillakangasta. Luulenpa, että tästä tulee kova kilpailija jo kolmatta vuotta käytössä olevalle pinkille kassilleni, sillä tämä mahtuu käsilaukkuun yhtä näppärästi kuin pinkki, ja tässä on tietysti kissaihmiselle sopivampi kuviointi.  Kankaan kissa on kuin Miiru. Toissajouluna jakelin lähipiiriin tällaiset retrokankaas

Tässä kooste viime aikoina tekemistäni karkkipaperipussukoista. Kaksi kolmesta tosin valmistui jo ennen joulua, mutta koska näitä ei ole täällä blogissa aiemmin esitelty, tässä tulevat.  Tämä meni ystävänpäivälahjaksi vaaleanpunaisen ja sinisen yhdistelmästä pitävälle ystävälleni. Nämä Fazerin dominosuklaat on muuten ihan älyttömän hyviä! Vihreiden kuulien suklaakonvehteja tuli syötyä joulun alla aivan liikaa, ja niinpä myös karkkipapereita kertyi mahtava kasa. Vain osa niistä meni tähän pussukkaan, loput odottavat vielä käyttöä.  Pussukka sai vuorikankaaksi tyynynpäällisestä ylimääräiseksi jääneen kankaan.  Royal-pussukka taisi mennä lahjaksi itse asiassa jo edellisenä jouluna eli yli vuosi sitten... Jos oikein muistan, pussukan sisältönä oli joogasukat . 

Virkkasin ystävänpäivälahjaksi muutaman heijastimen afrikankukan mallilla. Mustareunaisessa kaikki kolme lankaa ovat heijastinlankaa, kuten salama kuvassa paljastaakin. Musta reunus vaikutti siinä teko- tai valmistumishetkellä niin synkältä, että tein vielä toisen kukan vaaleanpunaisella reunuksella.  Afrikankukkaan kuuluvan uloimman kerroksen jätin pois, koska sen kanssa kukasta olisi tullut heijastimeksi liian iso. Olisihan näitä enemmänkin voinut tehdä ja isommallekin ystäväjoukolle kuin vain yhdelle, mutta taaskin peitto vei aikaani ja havahduin näiden tekoon vasta ystävänpäivää edeltävänä iltana. Mutta ehkäpä sitten ensi vuonna... 

Jääkarhulapasten ohje löytyi samasta kirjasta kuin puudelilapastenkin eli Suuresta lapaskirjasta, ja siellä malli 'Pohjoisnavalla'. Lankoina näissä minun lapasissa oli Novitan Nallea, valkoista ja sinitaivas-Taikaa. Sinistä olin aiemmin käyttänyt susilapasissa  ja niistä ylijäänyt riitti sopivasti näihin lapasiin, ja toimiikin kivasti jääkarhujen taustana.  Näköjään ainakaan Novitan sivuilla ei tätä sinitaivas-väriä enää olekaan Taika-langoissa. Harmillista, sillä tässä oli ihanan tummat sinisen sävyt. Mutta jos itsekin ostin kerää vain yhden kahdessa vuodessa, niin ihmekös tuo, jos ei sitä enää valmisteta.   Nämä lapaset tein ennen afrikankukkapeiton aloittamista. Tarkoitukseni oli tehdä ystävänpäiväksi lapaset veljeni perheen kaikille jäsenille, mutta afrikankukat veivät mennessään, ystävänpäivä tuli ja meni, ja ulkona vallitseva vesisadekeli ei toistaiseksi oikein innosta neulomaan. Mutta katsotaan nyt, mikä vie lähiaikoina voiton käsityörintamalla: afrikankukat va

Mustalla kissalla valkoiset tassut Pyöreät silmät ja viikset ihan hassut On sen häntä kuin purje kun ei paina mikään murhe Talvella sen turkki on paksu vaikkei maistu edes raksu Parta valkoinen ja muhkea Kyllä kelpaa olla uhkea

Ulkona on vain harmaata ja märkää - tänään erityisesti, kun myrsky on lähestymässä Atlantilta. Minusta tosin tuntuu, että myrsky on jo täällä, sen verran kovasti tuuli ulisee ulkona ja sade piiskaa ikkunoihin.  Harmautta piristää tämä värikäs tuorein tuotokseni eli afrikakukista virkattu pieni peitto vauvalle, jonka sain eilen valmiiksi. Näitä virkatessa ulkoilman harmaus on unohtunut. Aluksi ajattelin tehdä näitä kukkasia vain vihreällä ja vaaleanpunaisella ulkoreunalla, mutta kuten lopputuloksesta voi huomata, muutin mieleni ja tein kaikenvärisiä.  Tämä oli varsin ihanteellinen projekti jämälankojen suhteen,vaikka violettia lankaa päädyinkin ostamaan uuden kerän. Kaikki muut värit ovat jämälankoja. Peitossa on 50 kokonaista ja 8 puolikasta kukkaa. Lankoina Novitan 7 veljestä sekä Pirta-sukkalankoja. Kooltaan peitto on 55 cm x 73 cm. Alunperin ajatuksenani oli laittaa tähän taustakangas ja vanu väliin, mutta jätin ne kuitenkin lopulta laittamatta, koska taustapuolesta tuli ih

Tupsu ei edelleenkään tykkää autoilusta. Onneksi sen ei siitä kovin usein tarvitse kärsiä, pari kolme kertaa vuodessa vain. Viimeisin kerta oli jouluna, kun teimme kolme pitkää automatkaa. Alkumatkan kuuntelimme naukunaa, sitten se alistui ja asettui Miirun laatikon päälle. Luulen, että jos Tupsu saisi valita paikkansa autossa ihan vapaasti, se varmaankin asettuisi hattuhyllylle. Sieltä kun näkisi myös ulos, mikä tuntuu olevan Tupsun toive ja siksi se aina könyää Miirun kopan päälle.  Kolmen matkan saldona oli yksi protestipisu (ensimmäisen matkan alkumatkasta) ja kotiinpaluupisu, jota edelsi melkoinen levottomuus eli kyseessä lienee ollut todellinen pisuhätä. Tämä pisu tuli siinä vaiheessa, kun peruutimme auton autotalliin eli kirjaimellisesti loppumetreillä. Pisuja varten olemme sijoittaneet pyyhkeen kopan ja penkin väliin ja tällä kertaa pisut imeytyivät suoraan pyyhkeeseen aiheuttamatta lisäsotkuja.  Miiru oli taas kaikki kolme automatkaa niin hiljaa ja rauhallisesti kopas

Tässä sukkamallissa ihastuin ennen kaikkea sen kantapäähän, tai siihen, miten takana kulkeva palmikko avautuu kantapääksi. Kuva siitä jäi mieleeni kummittelemaan ohjeen nähtyäni, mutta koska en toteuttanut sitä samantien, ehdin välillä jo hukata koko ohjeen - tai en yhtään muistanut, missä olin sen nähnyt. Turhaan etsin sitä Pinterestistä ja ties mistä, kun joskus olisin sellaisen kantapään halunnut neuloa.  Mikä onnenpäivä se olikaan, kun ohje tuli vastaan Ihanat villasukat -lehdessä, joka minulla oli itselläni kotona. Sukat kulkevat Vanamosukkien nimellä tuossa lehdessä. Neuloin nämä pinkistä Nalle-langasta. Sukkiin tuli melkoinen määrä virheitä varsinkin kärkiosaan. Kärjen virheistä en voi syyttää ohjetta, mutta muuten siinä oli kyllä parantamisen varaa.  Jotta etupuolen palmikkoon saa rei'än, osa kerroksista on neulottava edestakaisneuleena. Mikäs siinä, mutta tätä ei ollut huomioitu mallin ruutupiirroksissa, joten jos sitä olisi noudattanut tarkasti, en olisi saanut

Suloisten pandasukkien ohje löytyi Ihanat villasukat -lehdestä. Lopputulos ei ollut ihan niin mainio, miltä näyttää. Neulontakäsialani on sen verran löysää, että musta lanka kuultaa melko paljon valkoisen takaa, ja mallissa on välillä melko pitkiäkin kuljetuksia mustalla langalla. Valokuvissa sukat näyttävät paljon paremmilta kuin luonnossa.  Lisäksi ekan sukan kohdalla neuloin kantapään väärillä puikoilla ja niinpä pandat sijoittuivat varressa sivuille eivätkä eteen ja taakse, niin kuin oikeaoppisesti olisi pitänyt. Huomasin erheeni vasta, kun kantapää oli jo lähes valmis enkä jaksanut enää alkaa purkaa. Ei tuo nyt toisaalta mikään maailmanloppu ole, toimivat ne sivuillakin. 

Tässäpä muutama viime aikoina (kattaen jo syksyn puolella valmistuneet) ompelemani pussukka. Tarkoitus oli tehdä näitä isompi määrä joululahjoiksi, mutta ajanpuutteen takia se sitten jäi tekemättä ja niinpä näistä jokaisesta tuli tehtyä vain ns. prototyyppi.  Vihreäsävyinen pussukka on tehty läpikuultavasta sadetakkikankaasta. Väri pussukkaan tulee siten täysin vuorikankaasta, joka tässä tapauksessa on neonvihreää. Muuten ihan hauska kangas ja ajatus, mutta pussukka jää melko lötköksi. Tukikangasta ei voi laittaa, koska se sitten peittäisi vihreän värin näkymättömiin. Toisaalta lötköys voi olla ihan hyväkin, meneepähän pienempään tilaan, kun vie laukusta oikeastaan vain tavaroidensa verran tilaa. En tiedä, kun en ole itse pussukan loppukäyttäjä enkä ole saanut käyttäjältä palautetta. Hauska kangas kuitenkin, joten enköhän keksi käyttöä vielä lopuillekin, vaikkapa pienempiin pussukoihin.  Tässä vielä erikseen kankaat eli läpikuultava sadetakkikangas ja vuoriksi k