Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2018.

Tunnelin päässä on ... Tupsu

Viime viikonloppu kului ristiäisreissulla ja nyt viikolla taas on kaikenlaisia kiireitä pääsiäisreissun painaessa päälle. Pääsiäisreissu tietää taas pitkästä aikaa kisuillekin autokyytiä...   Niinpä blogipäivitykset jäävät nyt odottelemaan pääsiäisen jälkeistä aikaa, mutta tässä kuitenkin pienenä välipalana tunnelinsa päästä kurkisteleva Tupsu.  Siltä varalta, etten tosiaan ehdi tänne blogiin enää ennen pääsiäistä, niin oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!

Talviset postikorttikuvat

Tupsu esitteli hangella myös mallitaitojaan . Tulokseksi saatiin muutama postikorttimainen kuva.

Pieni puujumppa

Tervetuloa Tupsun puujumppaan. Tätä ei kannata kokeilla kotona, ellei omaa kissamaista ketteryyttä.  "No niin, jumpan aluksi kivutaan  jollekin suht korkealle orrelle." "Siitä pudottautudutaan alas..." "... ja kavutaan takaisin orrelle. Toisestaan muutamia kertoja, oman maun ja kunnon mukaan." "Seuraavaksi tasapainoillaan orren päällä muutaman tukipisteen avulla. Tämä harjoittaa tehokkaasti keskivartalon lihaksia. Ja kissathan ovat pelkkää keskivartaloa."   "Sen verran voimia kannattaa jättää, että jaksaa jumpan lopuksi tehdä komean loikan alas. Hypyn on oltava kaikin puolin hallittu ja alastulon pehmeä."

Miiru ulkoilee

Kun Tupsu kirmailee hangella lumikokkareiden perässä, mitä tekee Miiru?  Istuu autotallin oven edessä, johon aurinko lämmittää niin, että lumet ovat sulaneet pois.  Tai istuu terassin mustalla tuolilla, johon aurinko lämmittää kivasti.  No, kuvat eivät tee täysin oikeutta Miirun touhuille ulkona. Tosiasiassa se on viihtynyt ulkona pitkiäkin aikoja nyt, kun hankea pitkin pääsee viipottamaan vaikka minne. Se vaan ei halua tulla kuvatuksi, joten jos olen kameran kanssa ulkona, Miiru asettuu istumaan sopivaksi katsomaansa paikkaan eikä siitä paljon liikahda mihinkään.  Mutta vielä minä siitä aion napata hankikuvankin, odotapas vain, Miirulainen.

Kissapingviini

Pihapiiriimme ei olekaan pitkään aikaan eksynyt harvinaisempia eläinvieraita. Nyt meitä kuitenkin ilahdutti ja ihmetytti hieman karvaisempi pingviini.  Tämä harvinainen otus on kissapingviini.  Pingviinit (spheniscidae) elävät eteläisellä pallonpuoliskolla. Etelämantereen ja Eteläisen jäämeren kylmän ilmaston lisäksi pingviinejä esiintyy myös tropiikissa. Maalla pingviinit liikkuvat kömpelösti taapertaen tai hyppien. Jos alustana jäätä tai lunta, ne voivat liukua vatsallaan päästäkseen nopeammin eteenpäin. Pingviinit ovat lentokyvyttömiä. Niiden ominaisuuksia ovat muun muassa lyhyt pyrstö, evämäiset siivet ja lyhyet uimajalat. Pingviinit osaavat uida ja sukeltaa erinomaisesti käyttämällä siipiään airoina ja räpylöillään ohjastaen sekä jarruttaen. Ravinnokseen pingviinit hankkivat kaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä.  (lähde: Wikipedia) Kissapingviini (felis spheniscidae) on ainoa pingviinilahkon heimo, joka tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla. Ei tiedetä, miksi tai

Miksi talvi on kiva

Tupsun esitellessä kuvissa mallia, miten leikin riemua saa aikaan ihan vain lumikikkareella, ajattelin listata, miksi talvi on kiva vuodenaika kissanomistajan näkökulmasta. Minä olen kyllä talvi-ihminen muutenkin - tai taidan olla aina kunkin vuodenajan ihminen, sillä jokaisessa niistä on omat ihanuutensa - mutta kissavinkkelistä ajatellen talvessa on todella paljon hyvää: Ei ole huolta punkeista! Kaikkina muina vuodenaikoina pitää olla tarkkana punkkien varalta ja etsiä niitä kissojen turkeista, valella kissojen niskaan punkinestoainetta ja kaikesta tästä huolimatta itsensä verta täyteen imeneitä punkkeja tulee vastaan kämpän lattialla aina silloin tällöin. On niin nautinnollista, kun nyt ei ole moneen kuukauteen tarvinnut huolehtia moisesta.  Kissoista on enemmän seuraa . Vaikka nukkuvatkin valtaosan sisällä viettämästään ajasta, niin nyt talvella sitä sisälläoloa on ollut niin paljon, ettei edes Tupsulla riitä unenlahjoja koko ajaksi. Niinpä ne ovat kaivanneet aktivointia j

Latz-kassi

Karkkipaperikurssin tuloksena jäi mieleen muhimaan, mitä kaikkia muita roskia voisi hyödyntää kassien teossa. Ensimmäisenä mieleen tulivat Latz-kissanruokapussit, joita kertyy melkoisia määriä - tai yleensä siis ei kerry, vaan ne päätyvät suoraan roskiin. Otin nyt kuitenkin jonkin aikaa näitä pusseja talteen ja käytin ne kierrätyskassiin. Siis kassiin, johon aina väliaikaisesti keittiössä kokoan kierrätykseen meneviä pulloja, tölkkejä, mitä milloinkin.  Halusin säilyttää pussien hopeiset reunat ja niinpä pussit on käytetty ihan sellaisenaan eli en irrottanut niiden takaosaa. Pussit on aseteltu limittäin pohjakankaaseen ja ommeltu siihen kiinni kaikista reunoistaan. Koska kassi on melko iso, en raaskinut päällystää sitä kristallismuovilla. Sitä paitsi totesin, että se olisi tässä tapauksessa ollut melko turhaa. Latz-pussit ovat riittävän muovisia itsessäänkin eivätkä ne ole ryppyisiä niin kuin karkkipaperit. Kassi ei myöskään joudu mitenkään erityisen kovaan käyttöön, joten uskois

Hanki kantaa ja maailma on taas avoinna

Se tapahtui muutama päivä sitten. Koko talven Tupsu on ulkoillut hyvin niukasti, ja kumpikin kissa on pysytellyt visusti omalla pihalla, lumen saartamana. Pihasta pääsisi kyllä auratulle jalkakäytävälle, mutta kai se on ollut liikaa kinosten reunustama kissojen makuun. Mutta nyt! Muutama lämmin päivä ja vesisade ennen uutta pakkasjaksoa sai aikaan komean hankiaisen, minkä Tupsukin hoksasi pari päivää sitten. Sen jälkeen se onkin viihtynyt ulkona jo lähes kesäiseen malliin. Ei haittaa edes pakkanen, kun vihdoin pääsee taas omia reittejä pitkin liikkumaan ympäri tienoota ja tarkistamaan kaikki nurkat, myös naapureiden. Viikonloppuna upea auringonpaiste yhdistettynä hankiaiseen tarjosi hienoja kuvausmahdollisuuksia, joista saatte nyt tämän viikon postauksissa nauttia. "Kestääköhän se nyt varmasti? En halua upota hankeen." "Tuntuisi kestävän. Tästähän voi lähteä vaikka retkelle." "Jaahas, otetaanpas vauhtia." "Kas näin, ensimmäinen

Sunnuntailepoa

Sunnuntaisin kuuluu ennen kaikkea lepäillä ja rentoutua. Kannattaa siis ottaa mallia kissoista, vaikkapa näin:  "Heitit sit minua pallolla. Nyt ei kiinnosta pelailla." "Mieluummin vain retkottelen tässä keinutuolissa." Makeimmat unet saa kuitenkin kiipeilypuun päällä. "Mitähän tuo Miiru taas kuvittelee tuosta löytävänsä, kun noin haistelee?" "Emäntä oli sen verran kiva, että teki meille kissapolkuja takapihalle." Miirun taidonnäyte nukkumiseen. Oho, mitä tälle on tapahtunut? "Nyt entistäkin herkullisempi"  - taitaa olla jo liiankin herkullista, kun saa Miirun repimään pussin rikki. Tällaista ei ole aiemmin tapahtunut. Mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita!

Lapasten väri-iloittelua

Samassa Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa (7/2016), jossa oli myös näiden lapasten ohje, löytyi kiva rasterikuvioisten lapasten ohje. Yksinkertainen kuvio on niin nopea neuloa, että innostuin tekemään näitä useammassa eri värissä. Oli tarkoitus tehdä vielä ainakin kelta-valkoisetkin, mutta en sitten löytänytkään lankavarastoistani keltaista juuri sillä hetkellä ja ehdin siirtyä muihin projekteihin. Keltainen jämälanka tuli vastaan myöhemmin, joten luultavasti näitä tulee vielä lisää eri väreissä myöhemmin...  Lankana oli jälleen kerran Novitan Seitsemän veljestä, joten pienensin silmukkamäärää hieman ohjeessa mainitusta. Kunhan silmukkamäärä on neljällä jaollinen, toimii kuvio sellaisenaan. Neuloin ensimmäisenä punaiset ja aloitin niissä kuvion eli valkoiset silmukat ohjeen mukaisesti vasta pari senttiä resorin jälkeen. Tällöin lapasen kärkeen en jäänyt oikeastaan ollenkaan kokonaan valkoista aluetta, joten sinisissä ja vihreissä lapasissa aloitin kuvion heti resorin jälkeen.

Läppärireppu

Tykkäsin niin kovasti syksyn reppukurssista, että ilmottauduin mukaan keväänkin kurssille. Tällä kertaa kurssikertoja oli kahtena maanantai-iltana viikonlopun lisäksi. En päässyt mukaan viikonlopun toiselle päivälle, mutta onneksi ehdin saada repun lähes valmiiksi lauantaina, joten osasin tehdä sen loppuun omin päin.  Syksyllä tein kissarepun , josta vasta kesken tekemisen päätin tehdä läppärirepun, eikä siitä siten tullut siihen tarkoitukseen riittävän jämäkkä. Koska edelleen kuitenkin kaipasin uutta läppärireppua, päätin tehdä sen nyt tällä kevään kurssilla. Repussa käyttämäni kuvioidun kankaan löysin Eurokankaan viiden euron alekankaiden joukosta alkuvuodesta.  Koska tuon kankaan kuvio on varsin voimakas, tarkoitukseni oli käyttää sitä vain repun etukappaleessa. Ostin kuitenkin liian vähän yksiväristä lilaa kangasta eikä sitä olisi riittänyt laukun yläosan vetoketjukappaleisiin, joten myös ne tuli tehtyä kuviokankaasta.  Tein laukkuun kaksi eri osaa: taempi on läppärill