Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2016.

Kissat seinälle

Vuosi vaihtuu ihan pian. Sehän tarkoittaa myös uutta seinäkalenteria. Niin kuin varmasti moni kissanomistaja, myös minä teetän joka vuosi seinälleni kalenterin omien kissojen kuvilla varustettuna.  Tässä vuoden 2017 kalenterin kansi ja takakannen yhteenveto eri kuukausista.  Niin kauan kuin Ifolorin lisätilauslinkki toimii (noin 15.1. asti), voit selata eri kuukausien kuvat tarkemmin siitä.  Onnellista uutta vuotta kaikille!

Lahjakassien tuunailuja

Koska jouluaika jatkuu virallisesti loppiaiseen, uskallan vielä palata näihin väkertämiini paperisiin lahjakasseihin . Piristin yksivärisiä kasseja ääriviivatarrojen teksteillä ja tähdillä ja laitoin kankaiset lahjanarut sangoiksi. Tällä pienellä tuunailulla tylsähköistä paperikasseista tuli mukavan jouluisia. 

Joulun automatkat

Kissat saivat jouluna aikamoisen annoksen automatkailua. Kilometreissä matkaa oli vain puolet pian koittavasta Joulu osa 2 -reissusta Itä-Suomeen, mutta sekä meno- että paluumatkalla kyläilimme, mikä pidensi matka-aikaa, ja kyläilyjen ajan kissat saivat odotella autossa. Tarjosimme niille mahdollisuuden vapauteen auton sisällä näiden taukojen ajaksi eli Miiru pääsi ulos kopastaan ja Tupsu irti turvavyövaljaistaan. Emme jääneet katsomaan, hyödynsivätkö ne tätä vapauttaan ollenkaan, sillä aina palatessamme vierailulta autolle oli Miiru takaisin kopassaan ja Tupsu omalla paikallaan kopan vieressä. Tällä reissulla istuin vielä Tupsun seurana ja turvana takapenkillä. Koska matkanteko sujui melko hyvin ja Tupsu vaikutti jo pari astetta kesäistä levollisemmalta autossa, taidamme seuraavalla automatkalla kokeilla sitä, että istunkin etupenkillä. Kuinka se sitten sujui, siitä voit lukea uudenvuoden jälkeen. Välillä matkanteko oli näinkin seesteistä. Miiru nukkui tyynesti kopassaan, Tups

Jouluinen omenakassi

Vaikka askartelinkin jouluviemisille, eli hilloille ja chutneypurkeille,  paperisia kasseja , innostuin kuitenkin vielä jouluviikolla ompelemaan lahjakasseja. Olin ostanut jouluisen omenakankaan jo pari kuukautta aiemmin, mutta enpä tietenkään ollut saanut aikaiseksi ommella siitä kasseja ajoissa. No, löysin helpon ja kivan ohjeen kesällä ostamastani Unelmien laukku -kirjasta, josta mainitsin jo ihan blogin alkuaikoina . Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun käytin kirjan ohjeita. Kirjan loppupuolelta löytyy ohje kolmenkokoisiin kangaskoreihin, itse asiassa juuri samoihin, jotka ovat kirjan kannessa. Valitsin keskikokoisen ja se osoittautuikin juuri sopivaksi tarpeisiini. Kasseista tuli sen verran söpöjä ja olivat tosiaan niin helppoja tehdä, että tein niitä kolme ennen joulua ja tässä joulun jälkeen vielä neljä lisää. Kerrankin käytin koko ostamani kangaspalan! Se tuli käytettyä jopa sen verran tehokkaasti, että viimeinen kasseista on hieman muita pienempi ja sai sangat eri kankaasta

Toisen kissan talossa

Kuten jo olen maininnutkin, anoppilassa on kaksi talon omaa kissaa. Niistä toinen, Kea-neitonen, ei pistä pahakseen, vaikka talossa olisi vieraina kymmenen kissaa. Veta-kolli sen sijaan on toista maata eikä suvaitse kissavieraita reviirilleen.  Tämä tuli todistetuksi kaksi vuotta sitten, kun päästimme Miirun tutkailemaan anoppilan yläkertaa. Veta oli ulkoilemassa, joten vierailun piti olla siltä osin turvattu. Mutta kun vähän väliä joku kulkee sisälle tai ulos ja kissat livahtavat samoilla ovenavauksilla suuntaan tai toiseen, ehti Vetakin tulla sisälle kesken Miirun vierailun.  Talon herra. Toisten kissojen kiipeilypuussa on kiinnostavaa kikkailla. Portin tarkoituksena on estää kissojen pääsy tästä eteenpäin. Ja ihme kyllä se estikin, vaikka sanotaan, että mistä kissan pää mahtuu, siitä mahtuu kissakin. Tällä kertaa ei mahtunut. Veta taisi haistaa vieraan kissan reviirillään heti tultuaan sisälle, sillä se suuntasi samantien yläkertaan. Seurauksena oli sähinää

Joulu saunamökissä

Hyvää joulupäivää! Tämän joulun vietämme anoppilassa. Koska siellä on omiakin kissoja kaksi kappaletta, saavat meidän kisut tyytyä majailuun saunamökissä vierailun ajan. Mutta eipä sielläkään hassumpaa ole. Eniten kissoja harmittaa se, etteivät pääse ulkoilemaan, piha kun on myös talon omien kissojen hallinnassa, ja varsinkin kissoista toinen on hyvin reviiritietoinen. Mekin vietämme yömme tässä samassa mökissä, joten kisut saavat meistä uniseuraa. Tässä kuvia aiemmilta vierailukerroilta saunamökistä. Ikkunasta näkee kaikenlaista, kuten nyt vaikkapa talon oman kissan, pihan valtiaan Vetan. Jos Tupsu näyttää tässä oudon pieneltä, niin se johtuu siitä, että kuva on lähes kahden vuoden takaa eli Tupsu on tässä vielä ihan pentu. Saunamökissä on vintti, joka tietenkin kiinnostaa kissoja. Saunamökki

Kisailua kuusen alla

Näin meillä viime jouluna: Kivaa aattoillan jatkoa ja rentouttavaa joulun aikaa!

Miirun ensimmäinen joulu

Miiru tuli meille tasan kolme vuotta sitten, eli jouluaattona 2013, Essu-siskonsa kanssa. Kissojen meille tulo sujui aivan toisin kuin kaikissa kissanhoito-oppaissa ohjeistetaan... Kas näin. Ensinnäkin oppaat tietysti sanovat, ettei kissaa pidä antaa joululahjaksi. No, Miiru ja Essu olivat joululahja meille. Kylläkin pitkään harkittu ja toivottu, eikä mikään yllätys. Minulle kissojen piti kyllä olla täydellinen yllätys, mutta Facebook-pirulainen paljasti yllätyksen kissojenetsintävaiheessa. Toiseksi ohjeet sanovat, että uudessa kodissa kissan pitäisi päästä tutustumaan paikkoihin jostain pienestä tilasta, kuten vaikkapa kylpyhuoneesta, aloittaen. No, meillä kissat pääsivät ulos kopastaan keskellä talon isointa huonetta eli olohuonetta. Sieltä onneksi löytyi sohva, jonka alle ja uumeniin oli hyvä suojautua. Ja kolmanneksi opaskirjat toteavat, että kissa kannattaa hankkia rauhallisena ajankohtana, jolloin ympärillä on mahdollisimman vähän hälinää ja häiriötä. No, tuona jouluaattona

Yksi yö jouluun

Nyt se on jo ihan lähellä, jouluaatto nimittäin. Sitä odotellessa tässä pari jouluista kuvaa viime joululta. Tässä ollaan viime jouluna sukuloimassa Itä-Suomessa. Miiru totesi kukkien välin hyväksi nukkumispaikaksi. Mikään ei yhdistä meidän kissoja yhtä hyvin kuin kyläilyreissut. Silloin kaveri on paras turva, ja sängynalus tietysti ihan paras paikka. Välillä sitä uskaltaa nukkua sohvalla kylässäkin. Ja makailla kukkaruukun takana. Kotona oman kuusen alla on kuitenkin parasta.

Jouluapurit

Minulla on ollut lahjojen paketoinnissa mitä parhaimmat apurit. Välillä tosin heiltä saatu apu ei pelkästään edistä asiaa... Hyviä pakettivahteja nämä joka tapauksessa ovat. "Älä kuvittelekaan! Paketit saa avata vasta aattona!"

Kissamaisia juttuja

Jokaisella kissaihmisellä, omistipa kissaa tai ei, lienee enemmän tai vähemmän erilaisia kissaesineitä kotonaan. Tällaisia löysin itseltäni. Puukissoista toisen (laihemman) olen saanut lahjaksi, pullukan olen ostanut jostain, en enää muista mistä. Sormuskissa ja silmälasikissa. Silmälasikissa työssään. Ikean kissaverhot somistavat vierashuonetta. Teepussilautaset, kattilavahti ja munakello. Mukit olen saanut joskus kauan sitten joululahjaksi. Muut astiat ovat matkatuliaisia Portugalin saarilta. Portugalissa on ihana sisustusliike A Loja do Gato Preto , Mustan Kissan Kauppa, jossa on kaiken ihanan lisäksi myynnissä kissa-astioita. Enää kaksi yötä jouluun!