Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2021.

Tupsun talvitouhuja

Kuten aiemmin kerroin, Tupsu on nyt talvella valtaosin sisällä. Sisälläoloajasta valtaosa puolestaan kuluu unten mailla. Käsittämätöntä, miten unta voikin riittää niin paljon, mutta nukkuvathan karhutkin koko talven yli. Kai sitä nyt pitää ladata akkuja oikein kunnolla, jotta kesäkaudella jaksaa taas saalistaa muutamia Suomen 300 miljoonasta metsämyyräsät.  Mutta aina silloin tällöin Tupsukin sentään on hereillä. Ja välillä innostuu jopa palloilemaan. Sitten mennäänkin pallon perässä talviturkki hulmuten.   "Heitä nyt. Syöksyn täältä läpi." "Kukkuu." "No höh, ei minua se pallo siellä ylhäällä kiinnosta. Ei se mikään lintu ole." "Huomatkaa, miten linjakkaasti olen tässä asettunut nukkumaan. Tämä vaatii taitoa. Ettäs tiedät." "Onkohan nää tän talon tuolit vähän liian pieniä?" "Oli tosi tylsiä uutisia lehti täynnä." Tupsu toivottelee leppoisaa talven jatkoa ja mukavaa viikonloppua  kaikille!

Makramee-seinävaatteita

Tässäpä pari jo viime vuoden puolella tekemääni makramee-seinävaatetta. Keltainen eli alemmassa kuvassa oleva on Lankavan Tähkä -malli. Vaikka tein sen jo loppukesästä/alkusyksystä, en edes tarkalleen muista milloin, odottelee se edelleen loppusijoituspaikkaansa. Keltainen väri ei oikein sovi omaan sisustukseeni enkä ole saanut tätä aikaiseksi antaakaan kenellekään.  Valkoisen sen sijaan tein "tilaustyönä" veljentytölleni, joka tällaista toivoi. Malli on yhdistelmä erilaisia netistä löytyneitä malleja ja omia virityksiäni. Kuten aika usein näissä makrameetöissä minulle käy, valmistuttuaan tämä näytti silmiini lähinnä hirvitykseltä, mutta nyt kun muutamaa kuukautta myöhemmin katson tuota valokuvaa, niin ei tämä nyt niin mahdottoman kauhea olekaan. Sitä en tiedä, onko tämä päässyt veljentytön seinälle vai ei.   

Sisäaktiviteetteja

Silloin, kun kissat ulkoilevat, ne purkavat kaiken energiansa siellä. Nyt talvella, kun ulkoilut ovat minimissä, energiaa jää käytettäväksi sisälläkin. Varsinkin Miirulla energiaa riittää ja sitä sitten puretaan monella lailla. Tässä niistä muutamia.  "Emäntä on kivasti jättänyt ison määrän näitä harjoituspalloja. Kuvittelen, että nämä on jotain jyrsijöitä ja annan niille täysihoitoa kynsin ja hampain." "Toki minä välillä nukunkin. Yritän hakea vaihtelua etsimällä eri paikkoja nukkumiseen. Esimerkiksi tämä tyynykasa oli ihan ok." Makeasti näytti nukuttavan tyynykasan päällä. "En myönnä mitään." "Tässä minä odottelen, että joku avaisi oven/heittäisi palloa/laittaisi raksuja tuohon pelilautaan. Mieluiten kaikki kolme." "Ehdin nyt hoitaa näitä kukkiakin." "Joo-o, tosi hauskaa." "Emäntä hankki tällaisen, minulle kai. En oikein tiedä, mitä tällä pitäisi tehdä."

Ihan pieni ulkoilu + jäälyhdyt

Kesäkaudella Tupsua tuskin näkee, kun se seikkailee pitkin reviiriään tai makailee jossain pensaan alla tai mitä tehneekään, mutta ulkona on joka tapauksessa. Sisällä käy vain syömässä, ja välillä sekin unohtuu, tai on tarpeetonta, kun massun saa täytettyä luomuruualla ulkona.  Näin talvikaudella on sitten täysin toisinpäin. Tupsu on sisällä 99,9% ajasta. Kun kovimmat pakkaset hellittivät, ulkoiluinto palasi yhdeksi päiväksi, jolloin Tupsu teki useamman (ehkä kolme tai neljä) lyhyehköä ulkoilua. Mutta kun tuli vesisadetta ja keli muuttui loskaiseksi, lopahti taas sekin ulkoiluinnostus ja taas ollaan sisällä.  Eilen Tupsusta ei käynyt ulkona edes viiksenkärki. Tänä aamuna osoitin sille ovea ja vahvasti vihjaamalla sain kisun menemään ulos. Sieltä tuli sitten alla olevan kuvan mukaista katsetta minulle. Ulkoilu venähti lähes tunnin mittaiseksi, kun kävin kaupassa, eli tällä nyt varmaankin pärjätään useampi päivä, Tupsun mielestä.  "Minusta tuntuu, että minua on huijattu. Ei täällä m

Missä päivä paistaa eniten?

Pimeä vuodenaika alkaa vähitellen väistyä, kun päivät pitenevät kiihtyvällä vauhdilla. Jo marraskuun harmaudessa aloin miettiä, kumpi mahtaa voittaa päivänvalon kokonaismäärässä vuositasolla: Suomi vai päiväntasaaja. Ovathan päivät täällä tosiaan marras-tammikuussa hyvinkin lyhyitä, mutta toisaalta kesällä saamme nauttia auringosta lähes vuorokauden ympäri. Päätin nyt vihdoin oikein laskeskella, miten asia oikein on. Otin vuorokausikohtaiset auringonnousu- ja laskuajat Päivyri-nettisivuilta , vein exceliin ja laskin päivänvalon määrän listatuille paikkakunnille ensin päiväkohtaisesti, sitten kuukausitasolla summattuna. Summatut arvot näkyvät taulukosta alempaa.  Mikäli laskelmani menivät oikein, näyttää olevan niin, että Rovaniemellä saadaan nauttia päivänvalosta kaikista eniten, kaikkiaan 4686 tuntia vuodessa. Muutenkin pohjoisen paikat kirivät kärkisijoille: Oulu ja Utsjoki. Yllätys tai ei, Päiväntasaaja häviää tasaisella 12 tunnin päivittäisellä valomäärällään  kirkkaasti kaikille S

Kävellen (ja lumitöillä) Islannin ympäri

Enpä olisi vielä vuosi sitten tähän aikaan pitänyt mahdollisena, että yhtäkkiä ollaankin tilanteessa, jossa ei niin vain enää matkustellakaan maasta toiseen. Niin vain kuitenkin kävi, että maiden rajat menivät kiinni eivätkä lentokoneet enää lentäneet. On ollut meidänkin talon yläpuolella hyvin hiljainen vuosi. Ennen pandemiaa lähtevät ja saapuvat koneet hurisivat yläpuolella niin säännöllisesti, ettei niihin kiinnittänyt enää mitään huomiota. Nyt koneita menee niin harvoin, että ääni kiinnittää heti huomion.  Kun oikeassa elämässä ei nyt voi matkustaa minnekään, ainakaan Suomen rajojen ulkopuolelle, päätin lähteä kävelemään virtuaalisesti Islannin ympäri. 1332,5 kilometrin matkan edetessä voin haaveilla, että jonain päivänä pääsen kiertämään Islannin ihan paikan päälläkin, silloin tosin autolla, ei kävellen.  Näitä virtuaalisia haasteita on netti ja Facebook tällä hetkellä pullollaan, ja mainoksen vaikututuksesta minäkin tähän ryhdyin. Ihan ilmaista tämä ei ole: otin halvimman osallis

Karuselli-sukat

Voiko vuoden ensimmäisistä villasukista ennustaa, millainen vuodesta tulee? Jos kyllä, niin minun vuodestani on tulossa pitkä ja värikäs. Vuoden ensimmäisinä sukkina valmistuivat nimittäin nämä Karuselli-sukat. Näiden ihanaisten ohje löytyi kaupunkilanka.fi-sivulta: Karusellisukat . Aloin tosin ensin neuloa ihan toisia sukkia, ja siksi sukkien varren yläosan resorissa on erilaiset pylväät kuin tuossa ohjeessa. Koska silmukkamäärä täsmäsi, en viitsinyt purkaa jo neulomaani, vaan jatkoin siitä eteenpäin karusellisukkien ohjeella. Tämä oli harvinaisen täydellinen malli jämälangoilleni ja vaikka värit ovatkin hieman eri mitä alkuperäisessä ohjeessa, tuli näistä siltikin uudet suosikkini. Vielä näitä neuloessa suunnittelin antavani nämä jollekin lahjaksi, mutta koska tosiaan tykästyin näihin, jäivät nämä omaan käyttöön ja olenkin niitä nyt jo kohta pari viikkoa käyttänyt ahkerasti. Nämä ovat mukavan lämpimät, kun koko matkalla (poislukien valkoiset kohdat) on kaksinkertainen lanka.   

BMW-pipo vauvalle

Eilen esittelin minttuisen asustesetin. Kun olin saanut sen setin pipon valmiiksi, mies teki tilauksen BMW-piposta kaverinsa vauvalle. Ensin kieltäydyin, mutta kun sitten löysinkin lankalaatikoistani sopivan väriset jämälangat, tein kuin teinkin tämän tilaustyön. Harmillisesti tästäkin tuli liian iso eli joutuu odottamaan käyttöään pari vuotta.  Tämä on siis tehty samalla Kotilieden sivuilta löytyvällä mallilla kuin mintturaitainen pipo, mutta muokkasin ohjetta sen verran, että neuloin alareunaan pari kerrosta resoria, jolloin pipon reuna ei kierry rullalle. Lisäsin tähän myös tupsun, mikä ei ehkä ollut hyvä idea, sillä pipon pitäisi mallinsa mukaisesti sojottaa pystyssä ja tupsu painaa sen huippua alaspäin. No, värikäs tupsu on  kuitenkin ihan kivan näköinen, että menköön.  Ja jos nyt joku autoja huonommin tunteva ihmettelee, mitä BMW:tä tässä on, niin todettakoon, että värit  (vaaleansininen, tummansininen, punainen) viittaavaat BMW Motorsportiin.   

Minttuinen asustesetti vauvalle

Vaikka olenkin päättänyt olla ostamatta uusia lankoja, ennen kuin vanhat on käytetty pois, pyörähdän lähes joka kauppareissulla kuitenkin haaveilemassa lankahyllyllä. Yleensä olen kovaa tahdonvoimaa käyttäen päässyt sieltä pois ilman uusia lankoja, mutta joulun alla houkutus kasvoi liian suureksi, kun hyllyssä oli Novitan Baby Wool -lankaa ihanissa väreissä: minttua ja beigeä. Hempeää vaaleanpunaistakin olisi ollut, mutta minttu oli se, mitä en pystynyt vastustamaan. Lähipiirissä kun on Minttu-niminen vauva, niin päätin, että neulon vauvalle sukat.  Ja sukat neuloinkin. Lankoja jäi, joten neuloin lapasetkin. Edelleen lankoja jäin (olin ostanut kaksi kerää kumpaakin väriä), joten vielä piti keksiä jotain. Löysin hauskan pipon ohjeen , joten päädyin tekemään senkin. Sukista ja lapasista tuli suunnilleen oikean kokoiset, mutta piposta valitettavasti ihan liian iso - se on tytölle sopiva luultavasti parin vuoden päästä. Hauska malli joka tapauksessa, ja nopea neuloa.  Totesin myös tuon Bab

Vihreät räsymattosukat

 Koska "jämälangat sukiksi" -projektini edelleen jatkuu (ja jatkuu niin kauan kuin lankoja riittää eli vielä kauan), päädyin tekemään nämä polveen asti ulottuvat räsymattosukat yhdistäen yksiväristä vaaleanvihreää Raita-lankaan.  Olin luovuttaa jo varren alkumetreillä, kun siinä vaiheessa sukka näytti silmiini aivan kamalalta. Mutta sitten kavensin yksivärisen langan aina yhteen kerrokseen ja tein raitalangalla kaksi kerrosta. Se teki jäljestä hieman eloisamman ja enemmän räsymattoisen, joten jaksoin jatkaa eteenpäin.  Eikä lopputulos nyt niin kamala ole kuin alussa vaikutti. Luulisin, että vihreästä pitävä kummityttöni saattaisi tykätä näistä. Ovathan nämä aika samanlaiset kuin edelliset hänelle antamani , mutta tällä kertaa lanka on Seitsemää veljestä eli hieman paksumpaa, ja tosiaan nämä ulottuvat polveen asti.  Jämälankaprojektin kannalta tämä meni melko nappiin: raitalanka riitti juuri ja juuri ja vihreää jäi jäljelle enää pieni kerä.  Tuon verran jäi vihreää lankaa, rai

Makramee-juttuja Minimopista

Ostin jo kesällä Lankavan Minimop-lankaa yhden ison vaaleanpunaisen kerän. Olin ajatellut tehdä siitä amppelin, mutta aloin inhota kyseistä lankaa jo alkuvaiheessa ja totesin sen liian lötköksi amppeliin (ainakin siihen malliin, mitä yritin tehdä). Olin tuolloin vielä makramee-polkuni alkutaipaleella, mikä saattoi vaikuttaa tuntemuksiin, mutta en tykännyt, kun tämän langan narut tuntuivat menevän helposti solmuun ja jos solmuja piti purkaa, lanka tuntui purkautuvan auki.  Niinpä amppelia varten leikatut pätkät päätyivät roskiin ja loppukerä pitkäksi aikaan jonnekin nurkkaan odottelemaan parempaa käyttöä. Joulun alla otin sen vihdoin takaisin käyttöön ja kokeilin, saisiko siitä tehtyä pienet joulukuuset. Kyllähän niistä jonkinlaiset sai (kuvat alempana postauksessa), mutta langan lötköys tuli taas esiin, kun venytin joulukuuset hieman liian pitkäksi. Lyhyempänä lopputulos olisi ollut jämäkämpi.  Tein joulun alla myös yhdet pikaiset korvakorut tästä langasta. Kuva näistä kolmiokorviksist

Rentoa sunnuntaita

Nyt on vihdoin eteläänkin saatu lunta ja pakkasta, niin kuin Tupsu (ja emäntä) toivoi. Vaan mitä tekee Tupsu pakkaspäivänä? Hyödyntääkö mahtavaa talviturkkiaan ollakseen ulkona raikkaassa pakkasilmassa? Vielä mitä. Nythän vasta onkin mukava makoilla sisällä joko takkahuoneessa tai keinutuolin alla. Ehkä saadaan kuvia kissoissa pakkasessa joskus myöhemmin, tänään löhöillään sisällä. Oikein mukavaa ja letkeän rentoa pakkassunnuntaita kaikille! "Rapsuta mua!" Niin sanottu lentokoneasento.