Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2016.

Ihme ja kumma

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa Ihme ja kumma -laulun kertosäe voisi pyöriä Tupsun mielessä näitä kuvia katsellessa. Pyörii ainakin minun mielessäni. 

Vihreitä kasseja kierrätyskankaasta

Voisi kai sanoa, että huutokaupoissakäynti on yksi harrastuksistani. Käyntini tosin rajoittuvat pitkälti yhteen ja samaan paikkaan, mutta sen noin kuukauden välein järjestettävissä huutokaupoissa tulee useimmiten käytyä. Vähintäänkin käyn katsomassa, mitä tavaroita olisi tarjolla, ja saatan tehdä ennakkotarjouksia joistain tavaroista, jos en jaksa - tai olevinaan ehdi - istua tuntitolkulla varsinaisessa huutokaupassa. Aina välillä tulee tehtyä kivoja löytöjä edullisesti, välillä sitten taas tulee hankittua jotain ihan tarpeetonta. Lokakuun huutokaupasta mukaani lähti vihreäsävyinen retrokangas. Ajattelin tietenkin, että siinäpä kivaa kangasta kassien materiaaliksi. Vanhat verhot ovatkin saaneet uutta elämää parin kassin muodossa, mutta kangasta on vielä runsaasti jäljellä. Ensimmäisenä tein " muovipussinkorvikekassin ". Tämä kassimalli, mistä en alunperin ollut kovin innoissani, on noussut yhdeksi suosikeistani, ihan vain siksi, että se tosiaan taittuu niin pienee

Lintubongari

Linnut tarjoavat kissoille loputtomasti kiinnostavaa katseltavaa. Kaikkein hauskinta niitä on tietenkin katsella ulkona, mieluiten puusta käsin, kun silloin voin myös peloitella  niitä karkuun. Välillä on kuitenkin kiva pysytellä sisällä lämpimässä ja tyytyä tarkkailemaan lintujen touhuja ikkunan läpi. Näitä kuvia räpsin, kun Miiru nautti takkatulen loimusta ja tarkkaili samalla puissa lenteleviä lintuja. Mikäs sen mukavampaa - ja minä sain tarkkailla Miirua.

Kissanminttuvideo

Eilisessä postauksessa lupailin videota Tupsun kissanminttupiehtaroinnista. Tässä se nyt tulee. Videon myötä toivottelen leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Kissanminttukivaa

Kissat saivat lahjaksi kissanminttulelut, molemmat omat ihan varmuuden vuoksi. Olin tietenkin iloinen lahjasta, mutta hieman skeptinen kissanmintun vaikutuksesta meidän katteihin, sillä joskus aiemmin kokeiltuna en huomannut sen tehoavan.  Totta kai laitoin lelut heti testiin, kun tulin kotiin. Tupsu pääsi ensimmäiseksi testaajaksi, sillä Miiru oli ulkoilemassa. Tupsu oli ollut koko päivän sisällä ja ulkoiluhalut olivat luonnollisesti kovat. Heilautin lelua sen nenän edessä juuri ennen, kuin avasin ulko-oven. Tupsu nuuhkaisi, mutta meni ulos. Se siitä sitten, ajattelin, mutta sitten tapahtuikin aika ihmeellistä.  Sen sijaan, että olisi rientänyt tutkimaan reviiriään Tupsu kääntyikin takaisin sisälle, hieman ihmetellen itsekin käytöstään. Sitten seurasikin monen minuutin piehtarointi kissanminttuisen pikkutyynyn kanssa. Ei siis epäilystäkään: kissanmintun taika toimi.  Aikansa piehtaroituaan Tupsu sitten lopulta päätti lähteä ulos. Hetkisen mietin, uskallanko päästää, kun j

Talviapina

Kylmä keli ei tätä kissaa kangista, vaan puuhun voi kipaista talvellakin. Tupsu näyttää mallia, miten apinointi sujuu talvella.

Kissoja lounaaksi

Tämä oli kolmas vierailuni Helsingin kissakahvilassa, joka nykyisin on nimeltään Helkatti. Kaksi aiempaa vierailua ovat olleet neljän-viiden aikoihin iltapäivällä eli työpäivän jälkeen. Tuohon aikaan paikat kisulit ovat ruokalevolla ja niinpä aiemmilla vierailuillani olen päässyt ihastelemaan lähinnä nukkuvia kissoja, mikäli olen niitä onnistunut löytämään kahvilan lukuista piiloista. Nyt kävin siellä lounasaikaan, varaus oli klo 12:30 alkaen. Tämä vierailu olikin aivan erilainen, sillä useampi kissa oli hereillä. Kaikkia kissoja en tälläkään kertaa nähnyt, mutta neljä aktiivista ja uteliasta kissaa oli huima parannus edellisiin kertoihin. Aina  kun kahvilaan tuli uusia asiakkaita, muutamat kissoista menivät tutkimaan tulokkaat. Isot laukut olivat monen kissan suosiossa. Kahvilavierailulle kannattaa siis ottaa mukaan jokin iso kassi, mikäli haluaa tarjota kissalle kiintoisan oleskelualustan. :) Ennen remonttia, jolloin kahvilan sisustus kyllä oli muuten huomattavasti nykyistä ank

Miirun askeleet lumella

Nythän tuo lumi alkaa olla jo kokonaan kadonnutta - valitettavasti - mutta viime viikolla ehdin ottaa muutaman lumikuvan. Kuvauspäivänä keli oli jo plussan puolella, joten lumi oli märkää. Kuiva pakkaslumi taitaa olla Miirustakin miellyttävämpi vaihtoehto, mutta sitä ei nyt hetkeen ole tarjolla. "Ei kai se auta kuin lähteä menee." "Äh, tää on kyllä niin epämiellyttävää." "Täähän tarttuu tassuihin." "No, jos jotain hyvää pitää hakea, niin tässähän on janojuomat koko ajan mukana." "Jos tähtään lumettomiin kohtiin, pääsen vähän helpommalla." "Onneks näitä laikkuja on aika paljon." "Täällä puiden alla on jo vähemmän lunta. Täältähän saattaa vaikka löytää saalistakin..."

Hänen Talvipörheytensä

Tupsua ei ihan helposti palele talvikeleilläkään. Turkki on paksuuntunut ja kun sen vielä pakkasessa pörhistää, ei varmasti viluta. Tässä muutama kuva esittelemään Tupsua tämän hetkisessä talvikoossaan.

Sunnuntaina

Sunnuntaiaamu oli kolea ja sateinen. Eli aivan loistava keli pistää tuli takkaan ja lämmitellä sen äärellä. Nyt olikin mennyt useampi päivä ilman takanlämmitystä. Miiru arvosti kovasti tätä puuhaa, sillä se tykkää lämpimästä ja lämmin takanvierus on sen ehdoton päiväunipaikka näin kylmänä vuodenaikana. Kuvanoton hetkellä takka roihusi komeimmillaan ja voin sanoa, että tuossa kohtaa, missä Miiru tykkäsi makailla, oli KUUMA! Takkatuli on kiehtova... ... mutta ei sitä ihan koko aikaa jaksa katsoa. Kun takkapesällinen oli palanut loppuun, oli aika käpertyä takan kylkeen unille.  Samaan aikaan toisaalla eli viileämmässä osassa taloa: Tupsu ei viihdy liian lämpimässä, se päinvastoin hakeutuu viileisiin nurkkiin ja seinänvieruspaikkoihin.